91����

��ä����ö��kirjassa tutkittiin kahden hoitomuodon, verisuonikasvutekijä VEGF-A:ta koodaavan lähetti-RNA:n ja adenoviruskuljettimella siirretyn Vammiinin eli VEFG-F-kasvutekijän vaikutuksia sian sydänlihaksessa.

Suuri osa lääkeaineista on heikosti veteen liukenevia, mikä voi jopa estää niiden kehityksen valmiiksi lääkkeeksi. Niiden liukoisemman, amorfisen muodon hyödyntäminen vaatii luotettavampia keinoja seosten stabiiliuden arviointiin.

Aivokuvista pystytään automaattisten kuvien analysointiohjelmistojen avulla toteamaan eroavaisuuksia potilasryhmien välillä, ja tätä tulisi hyödyntää potilastyössä enemmän, totesi LL Sami Heikkinen väitöstutkimuksessaan.

��ä����ö��tutkimuksessa luotiin kattava rakennetietokanta orgaanisten anionien kuljettajaproteiineista (OATP), jotka ovat tärkeä ryhmä solukalvon kuljettajaproteiineja.

Tutkimuksen pohjalta iNPH-potilaiden seuranta kehittyvän Alzheimerin taudin varalta näyttäytyy perusteltuna. Tutkimus loi pohjaa koneoppimismenetelmien soveltamiselle aivosunttileikkausvasteen ennakoinnissa.

Valtaosa tutkimukseen osallistuneista potilaista koki, että he pääsevät osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, mutta eriäviäkin näkemyksiä esiintyi.

FM Emilia Happonen tutki väitöstyössään mustia huokoisia piinanohiukkasia kohdennetussa fototermisessä syöpähoidossa.

��ä����ö��kirja käsittelee rasvakudoksen erittämiä viestinviejiä eli solunulkoisia vesikkeleitä ja niiden roolia lihavuudessa.

Veriseitikistä saatavien eri väriaineiden turvallisuudessa ihmiselle voi olla merkittäviä eroja, havaitsi proviisori Johanna Yli-Öyrä väitöstutkimuksessaan.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää koulujen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, erityisesti pyrittäessä vahvistamaan inkluusiota ja oppilaiden osallisuutta.