Itä-Suomen yliopiston alumni Tanja Helminen on sisututkija ja suomalaisen sisun asiantuntija. Hän toimii suomen kielen palveluja tarjoavana toiminimiyrittäjänä.
Kerro omin sanoin taustastasi.
Olen sisututkija ja suomalaisen sisun asiantuntija. Opiskelin filosofian tohtoriksi työn ohessa, suomen kielen palveluja tarjoavana yrittäjänä. Kaksi maisterin tutkintoani liittyvät kieliin ja kirjallisuuteen, tohtorin tutkintoni koskee kulttuuria laajemminkin. Olen lisäksi aineenopettaja.
Monipuolinen kokemukseni humanististen alojen opiskelusta on rakentanut hyvän pohjan väitöskirjatyölleni, jossa perehdyn suomen kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin sisun näkökulmasta. Myös pitkästä urastani markkinointiviestinnän parissa ja työstäni kääntäjänä on ollut hyötyä kirjoitustyössä.
Olen kotoisin Lapinlahdelta, jonne palasin asumaan opiskeltuani ja työskenneltyäni pitkään muualla. Perheeseeni kuuluvat mies ja lapsi sekä mäyräkoira Sisu, joka vartioi omakotitaloamme ja puutarhaamme. Sisusta riittää meillä puhetta.
Mikä on tutkintosi?
Filosofian tohtori (Sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma, SCE), filosofian maisteri (englannin kieli ja kääntäminen sekä suomen kieli ja kirjallisuus), aineenopettaja (äidinkieli ja kirjallisuus)
Mitä olet opiskellut?
Ensimmäisellä yliopistokierroksella opiskelin englantia, suomea, kääntämistä, kirjallisuutta sekä muun muassa kasvatustieteitä ja julkisoikeutta. Toisella kierroksella, pitkän työrupeaman jälkeen, vuorossa olivat suomen kieli ja kirjallisuus, ja sisu astui mukaan jo ennen graduseminaaria. Yliopistoon suuntautunut kolmas kerta, jota ennen minusta tuli aineenopettaja, saattoi sanoa toden. Opiskelin kotimaista kirjallisuutta kulttuurintutkimuksen näkökulmasta, ja tutkimuskohteeni oli sisu suomalaisessa kirjallisuudessa ja kulttuurissa sekä suomalaisuutta koskevassa keskustelussa.
Mikä on laitos, osasto tai yksikkö, jossa opiskelit?
Filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto, suomen kieli ja kirjallisuus / kirjallisuuden oppiaine
Mikä sai sinut hakemaan yliopistoomme valitsemallesi alalle?
Opiskelin ensimmäisen tutkinnon silloiseen Joensuun yliopistoon kuuluvalla Kansainvälisen viestinnän laitoksella. Toisen tutkinnon suorittamisen ja tohtoriohjelman aikaan minulla oli siis jo ennestään suhde Itä-Suomen yliopistoon, joka oli tarjonnaltaan sopiva ja sijainniltaan paras vaihtoehto eläessäni ruuhkavuosia. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu oli luonnollinen jatkumo aiemmille opinnoille. Opiskelin toista tutkintoa varten ensin avoimessa yliopistossa ja halusin panostaa suomen kieleen. Kirjallisuuden opintoja oli kuitenkin tarjolla pidemmälle. Lopulta sain tutkia sisua niin kielitieteen kuin kirjallisuuden ja kulttuurinkin näkökulmasta.
Mikä oli tähtihetkesi opintojen aikana
Tähtihetkistä kirkkain lienee ollut väitöskirjan lähteminen esitarkastukseen ja julkaiseminen väitöstilaisuuksineen. Väitöskirjani Pää- ja sivurooleissa sisu – sisu ja sisudiskurssi Suomen kirjallisuudessa ja suomalaisuutta koskevassa keskustelussa on monografia. Ennen sitä ja sen jälkeen olen julkaissut useita artikkeleita sisusta. Jokainen julkaisu on tuntunut tähtihetkeltä.
Tähtihetkistä on kiittäminen asiantuntevia ja kannustavia ohjaajia, julkaisijoita sekä omia koti- ja tukijoukkoja, jotka ovat jaksaneet kannustaa eteenpäin. Tuttujen, puolituttujen ja tuntemattomien kiinnostus sisututkimustani kohtaan on sekin ollut tähdellistä tutkijanurani kannalta.
Miten urasi on edennyt opintojen jälkeen?
Olen toiminut tohtoriopintojeni jälkeen – niin kuin myös ennen niitä ja niiden aikana – suomen kielen palveluja tarjoavana toiminimiyrittäjänä. Työhöni kuuluu kääntämistä, erilaisten tekstien tuottamista ja muokkaamista, sisuaiheisia luentoja ja post doc -tutkimusta.
Vaikka elämäntilanne ja asuinpaikka eivät aina mahdollista hakeutumista yliopistouralle, onneksi voi olla myös itsenäinen tieteenharjoittaja. Se vaatii suurta motivaatiota, mutta se tarjoaa lisäksi vapautta ja on parhaimmillaan mielettömän palkitsevaa. Kaikki on siis oikeastaan vain plussaa!
Miten olet voinut hyödyntää oppimaasi työelämässä
Hyödynsin väitöskirjatyössäni viestinnän työkokemukseni tuomaa kykyä analyyttiseen ajatteluun, isojen kokonaisuuksien hallintaan ja luovaan ongelmien ratkaisemiseen. Toisaalta opinnoissani kertynyt kokemus ajattelu- ja kirjoitustyöstä on auttanut ansiotyössä. Myös pitämissäni suomen kielen koulutuksissa on ollut hyötyä sekä opinnoista että runsaasta kokemuksesta kirjoittajana. Sisua hyödynnän toisinaan (työ)elämässä kenties enemmän kuin laki sallii ja lääkäri määrää.
Mikä on parasta työelämässä tällä hetkellä
Ehkä parasta on se, että saan tehdä asioita, joihin olen kouluttautunut ja joista tykkään, kotoa käsin. Tiedän, miltä tuntuu käyttää työmatkoihin viikossa enemmän kuin työpäivän verran aikaa. Mahdollisesti vielä joskus hyödynnän humanistin koulutustani ja kokemustani muunlaisessa työssä.
Nyt minulle kuitenkin jää aikaa esimerkiksi lapseni harrastuksen tukemiseen. Olen iloinen, jos pystyn näyttämään omalle lapselleni ja toivottavasti muillekin esimerkkiä siinä, että ansio- ja tutkimustyötä voi tehdä monella tavalla ja että menestymisen hetkiä voi kokea myös ilman perinteistä urasuunnittelua.
Mikä on mottosi työelämässä
Tuli mieleen kolme:
1) Ole ylpeä asiantuntijuudestasi ja anna sen näkyä työssäsi.
2) Aina on tilaa tutkitulle tiedolle. Arvosta ja puolusta sitä.
3) Sisulla mennään! (Englanniksi: Still going sisu!)
Sana on vapaa, jos haluat lisätä vielä jotakin.
Toivon tutkijoille voimia ja menestystä työhön sekä yliopistoille rohkeutta humanistisen tutkimuksen mahdollistamiseen jatkossakin. Ihmiset elävät kulttuurien jäseninä, ja heillä on käsitteistä ja ilmiöistä usein vain uskomuksia. Tutkittua tietoa tarvitaan selittämään kulttuurista merkityksenantoa ja ihmisenä olemista.
