Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden uusi kansainvälinen podcast nostaa keskusteluun ajankohtaisia ilmiöitä ja tutkijoita geopolitiikan marginaalista.
Miten uhanalaisen amurintiikerin olinpaikkoja selvitetään Korean niemimaalla? Millaista on kansalaisaktivismi Turkin Antakyassa maanjärjestyksen jälkeisenä aikana? Miksi paikallinen väestö vastustaa massiivisia junahankkeita Meksikossa? Juuri julkaistun Critical Edges -podcastin avauskausi sukeltaa maailman erilaisille raja-alueille ja yllättäviin geopoliittisiin solmukohtiin.
– Pyrimme podcastillamme herättämään keskustelua maailman kriittisistä reuna-alueista. Monet odottamattomat reuna-alueet, kuten Grönlanti tai Panaman kanava, ovat nousseet ajassamme uudella tavalla esiin, yliopistotutkija Hanna Laako painottaa.
Hänen mukaansa varsin usein ajatellaan, että oletettujen valtakeskusten ulkopuolelta kumpuava tieto koskettaa vain kyseisiä marginaalisia alueita sen sijaan, että se kertoisi jotakin meidän yhteisestä globaalista maailmastamme.
– Valtakeskuksista ja vallitsevista normeista tuotettua tietoa taas usein pidetään jotenkin automaattisesti universaalina ja tärkeänä.
Vaikka reuna-alueet usein jätetään huomiotta, ne ovat osa merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä muutoksia. Siksi niistä on tärkeää puhua ja niitä myös tutkia.
– Näennäisestä syrjäisyydestään huolimatta reuna-alueet ovat yhteydessä globaaleihin haasteisiin ja ymmärrykseemme niistä, tutkijatohtori Vadim Romashov äԳää.
Näistä havainnoista kumpusi ajatus podcastista, jossa syvennytään yhdessä muiden tutkijoiden kanssa erilaisiin maailman kriittisiin reunoihin ja tulokulmiin. Podcastin jaksoissa Itä-Suomen yliopiston tutkijat haastattelevat reuna-alueita tarkastelevia kansainvälisiä tutkijakollegoitaan. Kunkin jakson lopussa esitetty kysymys kriittisten reuna-alueiden tulevaisuudesta avaa tilaa haastateltujen tutkijoiden henkilökohtaisille pohdinnoille.
– Tutkijoina olemme usein sitoutuneet aiheisiimme vahvasti, ja joillekin tutkimuskohteena oleva yhteisö on myös henkilökohtaisesti merkityksellinen. Kysymys kriittisten reunojen tulevaisuudesta onkin paitsi akateeminen ja geopoliittinen, myös henkilökohtainen. Haastatellut tutkijat ammentavat tulevaisuuden näkymiä omista kokemuksistaan, tutkimuksistaan ja henkilökohtaista toiveistaan, väitöskirjatutkija Katherine Hall kertoo.
Critical Edges -podcastin jaksoja voi kuunnella , ja . Avauskaudella keskustellaan muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksista ja ympäristöpolitiikasta, kansallisvaltioista ja diplomatiasta, ruohonjuuritason aktivismin ja tutkimuksen suhteesta, vesireittien geopoliittisesta merkityksestä sekä ilmastonmuutoksesta.
#1 Professori Fiona McConnell (Oxford): Margins of Diplomacy and Edges of Geopolitics
# 2 Tutkija, luonnonsuojelija Joshua Elves-Powell: Wildlife Conservation in the Korean Peninsula
#3 Tutkija Sule Can (Binghamton): Dynamics of Margins in the Antakya Borderlands
#4 Professori Ana Esther Ceceña (UNAM, Meksiko): Latin America and Geopolitics of Trains
#5 Professori Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto): Resisting Border-Walls in the Sápmi and the Indigenous Arctic
Kaikki podcastin jaksot löytyvät myös Critical Edges -podcastin verkkosivuilta osoitteesta .
Rennosti ja ymmärrettävästi tärkeistä teemoista
Podcastin jaksoissa tutkijoita haastattelee Laakon, Romashovin ja Hallin lisäksi väitöskirjatutkija Eleonoora Karttunen. Podcastin jokaisen jakson on editoinut ammattilainen, tuottaja-toimittaja Kerttu Matinpuro, joka kokee olleensa viestinviejänä akateemisen maailman ja yliopiston ulkopuolisen maailman välillä. Tutkijoille Matinpuron asiantuntemus on ollut ensisijaisen tärkeää.
– Oli hienoa saada Kerttu mukaan podcast-tiimiimme, sillä hänellä on ymmärrystä siitä, miten tieteellistä tietoa voi tehdä suurelle yleisölle saavutettavaksi ja kiinnostavaksi, Romashov kiittää.
Matinpuro toivoo, että podcastin löytävät myös ihmiset akateemisen maailman ulkopuolelta.
– Voin taata, että keskustelu ei leiju teoreettisissa pilvissä, eikä sen ymmärtäminen vaadi pitkää akateemista uraa. Podcastin jaksoissa aiheita käsitellään hyvin konkreettisten esimerkkien kautta.
Kulttuuri- ja järjestökentän aktiivisena toimijana Matinpuro on havainnut, että siellä pohditaan samoja asioita kuin yliopistossakin.
– Innostuin heti, kun kuulin Hannalta ja Vadimilta laajemmalle yleisölle suunnatusta podcastista, jossa käsitellään rennossa ilmapiirissä, ymmärrettävästi, mutta samalla kunnianhimoisesti ja haastaen erilaisia tutkijoita ja tutkimusaiheita. Podcastien editointi on ollut älyttömän mielenkiintoista ennen kaikkea siksi, että olen saanut samalla kuunnella toinen toistaa mielenkiintoisempia keskusteluja, joiden parhaat palat ovat nyt kuunneltavissa.
Voin taata, että keskustelu ei leiju teoreettisissa pilvissä, eikä sen ymmärtäminen vaadi pitkää akateemista uraa.
Kerttu Matinpuro
Tuottaja-toimittaja
Podcast vaihtoehtoisena kanavana kansainväliselle keskustelulle
Tutkijoille podcastin tekeminen antaa mahdollisuuden syventyä alan arvostettujen kollegoiden tutkimukseen ja pureutua niiden teemoihin syvemmin kuin kansainvälisissä tutkijatapaamisissa.
– Väitöskirjatutkijana sain mahdollisuuden tutustua innostavaan tutkimukseen ja laajentaa omaa ymmärrystäni. Podcast tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden esittää kysymyksiä, jotka usein jäävät vaille vastauksia tutkimusartikkelin lukemisen jälkeen. Se tarjoaa myös syvällisemmän tilan eri aiheiden käsittelylle, Karttunen kertoo.
Podcast tarjosi tilaisuuden haastatella myös tutkijoita itseään innostaneita tutkijoita. Lisäksi podcastin teko tarjosi kokemuksen uudenlaisesta viestintäkeinosta. Hall ja Laako kehuvat erityisesti Joensuun kampuksen äänitysstudion käytön mahdollisuutta sekä henkilökunnan tukea podcastin suunnittelussa, nauhoittamisessa ja alustojen luomisessa.
Suosittelisivatko podcastin tekijät samaa myös muille tutkijoille?
– Kokemukseni perusteella kyllä! Podcast mahdollistaa yhteydenpidon muiden tutkijoiden ja laajemman yleisön kanssa ja se edistää keskustelua ja yhteistyötä perinteisten akateemisten rajojen ulkopuolella. Vuorovaikutteinen keskustelu muiden tutkijoiden kanssa tuo aina uusia näkökulmia, Romashov innostaa.
Ensimmäiset podcast-vieraamme tuntuivat innostuneilta siitä, että yliopistossamme voidaan tehdä myös tällaisia aloitteita.
Hanna Laako
Yliopistotutkija
Potkua kansainvälisten verkostojen rakentamiseen
Podcastin tekeminen laajensi ja syvensi tutkijoiden omia kansainvälisiä verkostoja, ja he toivovat, että se toisi uudenlaista kansainvälistä näkyvyyttä koko yliopistolle.
– Podcast-tiimiimme kuuluu kansainvälisiä tutkijoita, joita yhdistävät kansainväliset tutkimusaiheet erilaisilla reunamilla. Podcast on yksi tapa viestiä ja keskustella aiheesta samalla, kun voimme rakentaa kansainvälistä verkostoa. Ensimmäiset podcast-vieraamme tuntuivat innostuneilta siitä, että yliopistossamme voidaan tehdä myös tällaisia aloitteita, Laako iloitsee.
Podcast on suunnattu kaikille niille, jotka jakavat niin huolemme kuin toivomme nykyisistä globaaleista muutoksista.
Vadim Romashov
Tutkijatohtori
Arvokasta materiaalia opetukseen
Critical Edges -podcastilla tavoitellaan niin tutkijoita, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja aktivistiyhteisöjä kuin niin sanottua suurta yleisöä.
– Podcast on suunnattu kaikille niille, jotka jakavat niin huolemme kuin toivomme nykyisistä globaaleista muutoksista, Romashov sanoo.
Tutkijat myös toivovat, että podcastia hyödynnetään laajasti myös opetuksessa. Yhtenä pontimena sen tekemiseen oli kanadalainen ympäristöpolitiikkaan keskittyvä .
– Toivottavasti podcastimme tavoittaa laajasti yhteiskunta- ja ympäristötieteiden opiskelijoitamme, sillä se tarjoaa näkökulmia kriittiseen tutkimukseen ja avartaa ymmärrystä usein piiloon jäävistä geopoliittisista kysymyksistä. Monitieteisessä ympäristössä se on hyödyllinen lisä monien oppiaineiden opetuksessa, Karttunen korostaa.
Critical Edges -podcast on toteutettu osana Hanna Laakon Koneen säätiön rahoittamaa Poliittiset metsät - Mesoamerikan trooppisten sademetsien suojelu -hanketta ja sen toteuttamista on tukenut myös Rajat, liikkuvuus ja kulttuuriset kohtaamiset -tutkimusyhteisö (BOMOCULT). Podcastin toteuttamiseen osallistuneet tutkijat työskentelevät Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksella ja historia- ja maantieteiden laitoksella. Podcast-sarja on saamassa jatkoa ja uusia teemoja ja aiheita aletaan suunnitella ensi syksyn 2025 aikana.
Tietoa tekijöistä löytyy .
