Palkittujen opinnäytteiden aiheet laajenevat ydinvoimaloiden suojauksesta neuroverkkoihin ja unen tutkimisesta tekoälyyn.
Puijon Rotaryklubi ry ja kuopiolaiset Rotaryklubit ovat jakaneet yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa ensimmäiset Savilahti-palkinnot ansiokkaille tulevaisuuden teknologioihin tai kaupallisiin aloihin keskittyville opinnäytetöille. Palkitut ovat suorittaneet opintonsa menestyksekkäästi, yhteisöllisyyttä ja hyvää henkeä edistäen.
Palkintoja jaettiin yhteensä neljä: sekä Savonia-ammattikorkeakoulusta että Itä-Suomen yliopistosta palkinnon sai kaksi opinnäytetyötä.
Itä-Suomen yliopistosta palkinnon saivat Eemeli Muurainen DZ辱Բäٱٲöää Neuroverkkojen hyödyntäminen Monte Carlo -simulaatioissa kvantitatiivisessa fotoakustisessa tomografiassa ja Miika Vainikka DZ辱Բäٱٲöää Keinotekoisten neuroverkkojen epävarmuuden kvantifiointi ja analysointi automaattisessa univaiheistuksessa.
Savonia-ammattikorkeakoulussa palkinnon saivat Mervi Fagerström DZ辱Բäٱٲöää OL3-laitosyksikön aliharmonisten värähtelyjen ja geomagneettisesti indusoivien virtojen suojaus ja Tuomas Korpi DZ辱Բäٱٲöää AI-tekniikkaan perustuvan sertifiointivalmennussovelluksen suunnittelu ja toteutus.
Eemeli Muurainen
Opinnäytetyö: Neuroverkkojen hyödyntäminen Monte Carlo -simulaatioissa kvantitatiivisessa fotoakustisessa tomografiassa
Eemeli Muuraisen diplomityössä ”Neuroverkkojen hyödyntäminen Monte Carlo -simulaatioissa kvantitatiivisessa fotoakustisessa tomografiassa” tarkasteltiin neuroverkkojen hyödyntämistä kvantitatiivisessa fotoakustisessa tomografiassa. Työssä lähestyttiin kvantitatiivisen fotoakustisen käänteisongelmaa Bayesilaisessa lähestymistavassa ja muodostettiin neuroverkkomalli, jonka avulla korjattiin valon mallinnuksessa syntyviä virheitä. Neuroverkkomallia hyödynnettiin kvantitiivisen fotoakustisen tomografian käänteisongelman laskennallisen kuorman keventämiseen ja menetelmää testattiin numeerisilla simulaatioilla.
Diplomityö on tehty haastavasta aiheesta ja sen tieteellinen uutuusarvo on merkittävä. Työn toteuttaminen vaati laajaa laskennallisen tekniikan menetelmiin perehtymistä ja menetelmien toteuttamista. Muurainen perehtyi aiheeseen, osallistui työn suunnitteluun ja toteutti kaikki työn osa-alueet hyvin itsenäisesti ja erinomaisella tasolla.
Kuvateksti: Professori Leo Kärkkäinen, Eemeli Muurainen ja professori Jari Kaipio yhteiskuvassa.
Miika Vainikka
Opinnäytetyö: Keinotekoisten neuroverkkojen epävarmuuden kvantifiointi ja analysointi automaattisessa univaiheistuksessa
Miika Vainikan diplomityö ”Keinotekoisten neuroverkkojen epävarmuuden kvantifiointi ja analysointi automaattisessa univaiheistuksessa” on kattava, kieliasultaan selkeä ja erinomaisesti toteutettu. Heti työn alusta Miika osoitti kiinnostusta diplomityön suuntaamiseen ja oma-aloitteisesti fokusoi työn aihealueen. Työn suunnittelu tapahtui otsikkotasoisen idean jälkeen vuorovaikutuksessa Miikan kanssa, ja hän toi ja toteutti aktiivisesti omia näkemyksiä ja ideoitaan. Työssä käsiteltiin kiitettävästi tulosten luotettavuutta ja tieteellistä arvoa, sekä pohdittiin kliinistä hyödyntämistä tieteellisen artikkelin tasolla. Miika valitsi itsenäisesti työssä kehitettävät menetelmät kirjallisuuden perusteella, sekä kehitti uuden, luottamusväleihin pohjautuvan epävarmuusarviomenetelmän perustuen työn tekemisen aikana hänen kerryttämään substanssiosaamiseen ja matemaattisiin taitoihin.
Työllä on selkeä tutkimuksellinen ja kliininen käyttöarvo. Tutkimustulokset ohjaavat univaiheistuksen tekoälytutkimusta enemmän todennäköisyysperusteisen mallinnuksen suuntaan, jolla voi olla merkittävä vaikutus nykyiseen ymmärrykseemme unen vaiheiden esiintyvyyden päällekkäisyydestä. Lisäksi kehitetyt menetelmät pyrkivät poistamaan niin kutsuttua black box-ilmiötä, jolloin kliinisessä käytössä nämä menetelmät voisivat tukea päätöksentekoa ja hoitoonohjausta lyhentäen samalla merkittävästi unirekisteröintien analysoimiseen käytettävää asiantuntijaresurssia.
Kuvateksti: Yhteiskuvassa professori Jari Kaipio, Savilahti-palkittu Miika Vainikka ja professori Leo Kärkkäinen.
Merkittävää tutkimuksellista uutuusarvoa, aitoa liiketoimintapotentiaalia
Itä-Suomen yliopiston palkittavista töistä molemmat koskivat neuroverkkoja. Palkintoperusteissa molempien katsottiin olevan tieteellisesti korkeatasoisia, ja ne tuottavat uutta tietoa, jolla on myös tieteellistä käyttöarvoa. Vainikan työn tutkimustuloksia voidaan hyödyntää univaiheistuksen tekoälytutkimuksessa. Muuraisen työssä puolestaan muodostettiin neuroverkkomalli, jonka avulla korjattiin valon mallinnuksessa syntyviä virheitä.
Savonian palkittavista töistä Fagerstömin työssä tutkittiin OL3-ydinvoimalaitosyksikön suojausta geomagneettisten myrskyjen vaikutuksia vastaan sekä arvioitiin geomagneettisten häiriöiden vaikutuksia laitoksen toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen. Työelämäläheisenä opinnäytetyönä se palvelee erinomaisesti energiatoimialaa. Korpi puolestaan kehitti järjestelmän, joka generoi tekoälyn avulla tenttejä, jotka valmentavat esim. pilvipalveluiden sertifiointitentteihin. Työssä nostettiin esille liiketoimintapotentiaalia.
Savilahti-palkinnon tavoite on motivoida opiskelijoita ja nostaa esille koulutuksen merkitystä työllistymisessä ja yritystoiminnan perustamisessa, sekä vastata huippuosaamista kehittävien kasvuyritysten käytännön moniosaamistarpeisiin, kansainvälistymiseen ja skaalautumiseen. Osaava ja kehityskykyinen henkilöstö turvaa hyvinvointiyhteiskunnan talouskasvua.
– Koulutus ja nuorisotyö ovat myös Rotaryn maailmanlaajuisia painopistealueita, Matti Miettinen Puijon Rotaryklubi ry:stä kertoo.
– Palkinnot rahoitetaan lahjoitusvaroin yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä. Olemme saaneet mukaamme laajan joukon yhteistyökumppaneita: Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kaupunki, Kuopion alueen kauppakamari, Pohjois-Savon Liitto, Capalo AI Oy, Bauer Solutions Oy, joukko yrityksiä ja yhteisöjä, yksityishenkilöitä, kuopiolaiset Rotaryt, Rotaryn piiri D1430 ja Rotarysäätiö ovat mukana palkitsemisen mahdollistamisessa.
Savilahti on osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden keskittymä
Palkinto korostaa Savilahden alueen merkitystä osaamisen, innovaatioiden sekä tutkimus- ja kehitystyön keskittymänä. Koulutus on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta. Korkeakoulujen tarjoama koulutus varmistaa osaavan työvoiman riittävyyden, tukee alueellista ja valtakunnallista elinkeinoelämää sekä luo edellytyksiä uusille innovaatioille ja teknologiselle.
Savonia-ammattikorkeakoulun pedagoginen lähtökohta on laadukkaan ja työelämäläheisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan monimuotoinen yhdistäminen.
– Ammattikorkeakouluna tarjoamme joustavia ja monipuolisia oppimismahdollisuuksia paitsi uusille osaajille myös jo työelämässä työskenteleville asiantuntijoille. Tutkimustoimintamme missio on edistää alueemme elinkeinoelämän kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä, Savonian rehtori Mervi Vidgrén kertoo.
Savoniasta valmistuu vuosittain noin 1400 tutkinto-opiskelijaa, ja noin 60 prosenttia opiskelijoista jää Pohjois-Savoon töihin.
Koulutusinstituutiot eivät pelkästään tuota osaajia työmarkkinoille, vaan ne toimivat myös tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden keskuksina. Tieteellinen tutkimus ja soveltava kehitystyö luovat uusia ratkaisuja niin yritysten kuin yhteiskunnan haasteisiin.
Itä-Suomen yliopisto rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa hyvinvointia ja etsii ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Monitieteinen tutkimus ja korkeatasoinen koulutus ovat tässä keskeisessä roolissa.
– Kumppanuusyhteistyö yliopiston kanssa luo perustan uusille innovaatioille, edistää kestävää ja vastuullista liiketoimintaa sekä tukee yhteiskunnan osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaamista nyt ja tulevaisuudessa, kertoo vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin Itä-Suomen yliopistosta.
Yliopisto on aktiivisesti mukana myös kansallisessa tohtorikoulutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on lisätä tohtorikoulutettavien liikkuvuutta eri yliopistojen, yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden välillä.
– Uskomme, että laaja-alainen yhteistyö tuottaa vaikuttavampaa tutkimusta ja vahvistaa suomalaista osaamisekosysteemiä, Hendolin toteaa
äپٴᲹ:
Matti Miettinen, projektipäällikkö, Puijon Rotaryklubi ry, +358 40 0845535
Risto Heikkinen, presidentti, Puijon Rotaryklubi ry, +358 50 0676403
Jouni Sirviö, säätiöasiamies, Puijon Rotaryklubi ry+358 40 8441833
Mervi Vidgrén, rehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, +358447855001
Minna Hendolin, vaikuttavuusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, +358 50 557 7665
Anna Simolin, yhteyspäällikkö, Itä-Suomen yliopisto, puh. +358 50 433 8394