Hoitotieteen alaan kuuluva äö쾱Ჹ tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aiheen tutkiminen on tärkeää?
Monissa maissa merkittävä osa ulkomaalaisista sairaanhoitajista on filippiiniläisiä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolella koulutettu sairaanhoitaja voi kuitenkin esimerkiksi Suomessa harjoittaa ammattiaan vasta Valviran edellyttämän pätevöitymisprosessin jälkeen. Filippiiniläisiä sairaanhoitajia rekrytoidaankin usein eri maahanmuuttoväylien kautta Pohjoismaihin hoiva-avustajiksi, joilta ei edellytetä pätevöitymistä.
Pohjoismaihin rekrytoitujen filippiiniläisten sairaanhoitajien kokemuksista ennen työperäistä maahanmuuttoa ei ole juuri tutkittu. Tämä tutkimusvaje koskee erityisesti pätevöitymisprosessia vastaanottavassa maassa.
Suurin osa aiemmista tutkimuksista keskittyy kotouttamisvaiheeseen. Enemmän tutkimusta tarvitaan sairaanhoitajien työperäisten maahanmuuton malleista, jotka tukevat eettistä, järjestelmällistä ja avointa rekrytointiprosessia ennen ja jälkeen maahanmuuton monien sidosryhmien yhteistyön avulla. Toimintatapojen perusteellisempi tarkastelu voisi osaltaan parantaa työoloja, ammatillista kehitystä ja paitsi filippiiniläisten, myös muiden ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien kotoutumista. Lisäksi se voisi tarjota perusteltua näyttöä tasapuolisten ja tehokkaiden rekrytointikäytäntöjen tueksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keskeisiä menestystekijöitä ulkomailla koulutettujen sairaanhoitajien työperäisessä maahanmuutossa ja rekrytoinnissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta Pohjoismaihin. Tulokset osoittivat useita tekijöitä, jotka edistävät kestävää ja onnistunutta rekrytointiprosessia. Ensinnäkin sairaanhoitajan tutkinnon laillistamisprosessista tulisi huolehtia jo ennen maahanmuuttoa. Myös kotoutumista olisi alettava tukea jo tässä vaiheessa. Toiseksi työtyytyväisyys ja ammatillinen pätevyys helpottavat olennaisesti kotoutumista. Kolmanneksi tarvitaan kattava malli tuen tarjoamiseksi sekä ennen maahanmuuttoa, sen aikana että sen jälkeenkin. Erityisen tärkeää olisi välttää sairaanhoitajien rekrytointia koulutustaan vastaamattomiin töihin ja tarjota sen sijaan selkeästi urakehitysmahdollisuuksia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessani kehitetty sairaanhoitajien työperäisen maahanmuuton malli (OSAT-malli) tarjoaa lähtökohtia yhdenmukaiselle kansainväliselle rekrytoinnille, jossa korostetaan erityisesti lähtö- ja kohdemaiden välistä yhteistyötä ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Tulokset tarjoavat konkreettisia välineitä sairaanhoitajapulan lievittämiseksi Pohjoismaissa ja kansainvälisen rekrytoinnin toteuttamiseksi eettisesti, mikä vahvistaa sekä monikulttuurista osaamista työpaikoilla että potilasturvallisuutta. Niitä voidaan hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa.
Mitkä olivat tutkimuksen keskeiset menetelmät ja aineistot?
Tutkimus sisälsi kolme alkuperäistä osatutkimusta. Ensimmäisessä tehtiin temaattinen analyysi yliopistosairaaloihin rekrytoitujen filippiiniläisten, ammattikorkeakouluissa pätevöityneiden sairaanhoitajien kvalitatiivisista haastatteluista (n=10). Toinen oli monimenetelmällinen kirjallisuuskatsaus (n=11) vuosilta 2013-2023 eri maista tulleiden sairaanhoitajien (n=2884) kokemuksista. Kolmannessa toteutettiin kolmivaiheinen Delfoi-paneeli, johon osallistui sairaanhoitajakoulutuksen, terveydenhuollon hallinnon, maahanmuuttajien rekrytoinnin, politiikan kehittämisen ja hoitotyön asiantuntijoita kaikista Pohjoismaista (n=38, 33 ja 30).
Master of Public Health Floro Cubelon äö쾱Ჹ Building pathways for Filipino internationally educated nurses’ mobility to the Nordic region: recruit, integrate, retain and sustain – A nurse labour migration model tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Suhonen Turun yliopistosta ja kustoksena Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
