Kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Kuopion kampuksella.
Suomen idän valokuvallisen esittämisen teemat ja muodot ovat muuttuneet hitaasti. Varhaisilla 1800-luvun kuvastoilla on ollut pitkäaikainen vaikutus itää koskeviin käsityksiin. Tietyt, muuttumattomat teemat kuten syrjäisyys, raja, ihmisen ja luonnon suhde ja kysymys luonnon taloudellisen hyväksikäytön oikeutuksesta toistuvat idän visuaalisessa esittämisessä vuosisadasta toiseen.
Tämä selvisi FM Riitta Raatikaisen väitöstutkimuksessa, jossa Raatikainen selvitti valokuvien roolia itäiseen Suomeen ja Suomen itäisyyteen liittyvien mielikuvien rakentumisessa.
Valokuvien kautta avautuu näkymiä siihen, miten itä on 150 viimeksi kuluneen vuoden aikana koettu, millaisena se on haluttu esittää, ja miten valokuvien välittämä todellisuuskuva on eri aikoina palvellut erilaisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita.
Dokumentaarinen valokuva luo Raatikaisen mukaan paikallisuutta samaan tapaan kuin todeksi ymmärretyt kertomukset, jotka synnyttävät fiktiivisiä käsityksiä paikoista. Tutkimuksessa idän valokuvallista esittämistä tarkastellaan suhteessa Suomen kansalliseen kehitykseen. Valokuvat ovat aktiivisia kulttuurisia toimijoita, mutta ne eivät ole "tosia" siinä mielessä kuin dokumentaarisuus usein ymmärretään. Sen sijaan ne ovat valintoja, rajauksia ja sattumanvaraisia tai tietoisia tulkintoja, eikä niiden esittäminen ole Raatikaisen mukaan erilaisissa konteksteissa viatonta vaan tarkoituksellista.
Tutkimus perustuu pääosin julkisiin arkistoaineistoihin. Se käsittelee useita aineistoryhmiä, jotka on aiemmin sivuutettu akateemisessa valokuvatutkimuksessa. Tällaisia ovat esimerkiksi rajaseutuaatteeseen kiinnittynyt kuvasto ja paikkakuntakuvakirjat. Tekstissä analysoidaan myös muun muassa ruotsalaisen kallotutkijan Gustaf Retziuksen vuonna 1873 Suomeen tekemän tutkimusmatkan valokuvia.
Raatikaisen väitöstutkimus osoittaa, miten alueellisuutta ja siihen liittyviä käsityksiä tuotetaan ja ylläpidetään. Aina 1800-luvulta lähtien valokuvien tulkinnat ovat vahvistaneet tietoja ja oletuksia Suomen idän ja sen asukkaiden ominaisuuksista. Niiden kautta itä on erottunut ja erotettu lännestä.
Väittelijä on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Kuvattu Karjala -tutkimusryhmässä vuosina 2019–2022. Musta Taide julkaisee 16.5. väitöstutkimukseen perustuvan kirjan ”Valokuvin kerrottu Itä”.
äöپܳܲ
äپٴᲹ: Riitta Raatikainen, riitra@student.uef.fi, 050 373 3540
