Historian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
äö쾱Ჹssani tutkin ruotsalais-skotlantilaisen sotilasverkoston muodostumista vanhemmalla Vaasa-kaudella, vuosina 1556–1610. Tutkin tämän verkoston muodostumista sodankäynnin vallankumouksen teoriaa vasten ja tarkastelen samalla, millainen rooli verkostolla oli varhaismodernin Ruotsin valtionkehitysprosessissa. Ruotsalais-skotlantilainen sotilasverkosto tarjosi Vaasa-kuninkaille väylän käyttää skotlantilaisia sotilasyrittäjiä, ammattiupseereita ja sotilasyksiköitä Ruotsin 1500- ja 1600-luvun taitteessa käymissä sodissa halki Itämeren piirin.
Tutkimuksen tarkastelujakson aikana Vaasa-kuninkaat oppivat vastaamaan verkoston käyttöön liittyviin haasteisiin ja rajoitteisiin, kehittämään ja kontrolloimaan verkostoa, sekä hyödyntämään sitä valtakuntansa sotalaitoksen kehityksessä ja oman, henkilökohtaisen valtansa vahvistamisessa ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Sotilasverkostojen, sotilaallisen liikkuvuuden ja sotilasyrittäjyyden tutkimus on erityisen tärkeää nykypäivänä, jolloin palkkasotureita ja sotilasyrityksiä käytetään kasvavissa määrin ympäri maailman keskeisenä osana sodankäyntiä. Tutkimukseni on tärkeä avaus sotilasverkostojen käytön ulottuvuuksista osana kansallisia armeijoita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni osoittaa, että ruotsalais-skotlantilainen sotilasverkosto toimi vanhemmalla Vaasa-kaudella tärkeänä voimavarana ruotsalaisille kuninkaille, kun he pyrkivät keskittämään valtaa itselleen ja kehittämään ruotsalaista sotalaitosta. Samalla tutkimukseni kuitenkin osoittaa, että Vaasa-kuninkaat eivät yksiselitteisesti hallinneet tätä sotilasverkostoa. Kyetäkseen hyödyntämään ruotsalais-skotlantilaista sotilasverkostoa, Vaasa-kuninkaiden oli harjoitettava onnistunutta diplomatiaa Skotlannin hallinnon ja korkean aatelin kanssa sekä kyettävä neuvottelemaan skotlantilaisten sotilasyrittäjien, upseereiden ja sotilasyksiköiden miehistöjen kanssa. Lisäksi heidän oli kyettävä luomaan kestävä luottamussuhde heidän palveluksessaan oleviin skolantilaisiin ja sitouttamaan kyvykkäät ja luotettavat skotlantilaiset upseerit Ruotsin valtakuntaan ja ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Tutkimukseni myös osoittaa, kuinka ruotsalais-skotlantilainen sotilasverkosto kehittyi vanhemmalla Vaasa-kaudella. Jokainen Vaasa-kuningas pyrki vuorollaan kehittämään verkostoa – joko laajentamaan tai vakauttamaan sitä. Verkoston merkittävimmät kehitykset tapahtuivat kuitenkin pakotettuina reaktioina suuriin, vallankumouksellisiin tapahtumasarjoihin, kuten verkostoon vaikuttaviin sisällissotiin, epäonnistuneisiin värväysoperaatioihin tai katastrofaalisesti päättyneisiin taisteluihin. Lisäksi tutkimukseni osoittaa, kuinka 1556–1610 muodostunut ruotsalais-skotlantilainen sotilasverkosto toimi tärkeänä pohjana Kustaa II Adolfin hallintokaudella muodostuneelle, entistä laajemmalle Englannin, Skotlannin ja Ruotsin väliselle sotilasverkostolle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää tutkittaessa sotilasverkostojen muodostumista ja niiden käytön ulottuvuuksia osana varhaismodernia valtionmuodostusta sekä tarkastellessa sodankäynnin vallankumouksen teoriaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
äö쾱Ჹni keskeiset tutkimusmenetelmät olivat lähiluku ja sisällönanalyysi. Tärkeimmät lähteeni olivat Ruotsin kuninkaiden kirjekokoelma Valtakunnan registratuura, joka sisältää Vaasa-kuninkaiden kirjeenvaihtoa Skotlannin hallinnon sekä Ruotsissa palvelleiden skotlantilaisten sotilasyrittäjien ja upseereiden kanssa. Tämän lisäksi hyödynsin tutkimuksessani sotilasyksiköiden palkkakuitteja ja katselmusrullia.
FM Sebastian Schiavonen historian alaan kuuluva väitöskirja Sworn Swords and Unreliable Thieves tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Nils Erik Villstrand Åbo Akademista kustoksena professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta.