91����

Opiskelijoilla ja jopa nuoremmilla oppilailla esiintyy menestyksen tavoittelua hyvinvoinnin kustannuksella.  

Viimeisen 25 vuoden aikana perfektionismi on yleistynyt nuorten keskuudessa kansainvälisesti. Suomalaisnuorten kokema uupumus on lisääntynyt viime vuosina erityisesti lukiossa, mutta myös ammatillisessa koulutuksessa.  

Koululaisten, lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja hyvinvointia on tutkittu paljon, mutta ammattiin opiskelevien haasteita on tutkittu huomattavasti vähemmän. Tähän aukkoon tutkimuksessa professori Heta Tuominen pyrkii vastamaan akatemiatutkijahankkeessaan, jota hän jatkaa professuurinsa ohessa. 

Menestyksen tavoittelua vaikka uupuen -akatemiatutkijahankkeessa tutkitaan nuorten motivaatiota, perfektionismia ja hyvinvointia toisen asteen opinnoissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään opiskeluhuollon merkitystä nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. 

– Nuorille suunnattujen kyselyjen lisäksi keräämme tilastotietoa opiskeluhuollon resursseista eri alueilta: mitä palveluja ja kuinka paljon nuorilla on oikeasti käytettävissä, onko vastaanotto omassa koulussa vai jossain kaukana ja saako sinne aikoja. 

Erot nuorten motivaatiossa ovat yhteydessä hyvinvointiin 

Heta Tuomisen kiinnostus lasten ja nuorten motivaation ja hyvinvoinnin tutkimukseen heräsi jo yli 20 vuotta sitten tutkijan uran alussa. Hänestä niiden tutkiminen on erittäin tärkeää ja etenkin se, miten ne liittyvät yhteen. 

Opiskelu-uupumus ja muut hyvinvoinnin riskit eivät kosketa kaikkia nuoria. Tutkimuksissa on havaittu, että yksilöllisillä eroilla motivaatiossa on yhteys nuorten hyvinvointiin.  

Hyvin motivoituneista oppilaista voidaan erottaa kaksi ryhmää: Oppimisorientoituneet ovat innoissaan oppimisesta, pärjäävät hyvin opinnoissa ja heidän hyvinvointinsa on korkea. Menestysorientoituneet pärjäävät myös hyvin opinnoissa ja panostavat niihin, mutta keskittyvät enemmän suorittamiseen kuin oppimiseen.  

Erityisesti opinnot uuvuttavat opiskelijaa, jonka menestyksen tavoittelussa korostuu omien suoritusten vertaaminen muihin. 

– Heti, kun fokus siirtyy suorittamisen puolelle, näkyy haittavaikutuksia hyvinvoinnissa.  

Heta Tuominen on tutkinut nuorten hyvinvointia opinnoissa myös perfektionismiprofiilien avulla. Perfektionismista voi olla sekä hyötyä että haittaa. Siihen liittyy kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen, mutta toisaalta myös huoli omista suorituksista ja tyytymättömyyttä niihin. 

Tutkimuksissa on tunnistettu neljä erilaista perfektionismiprofiilia sekä lukiolaisilla että yliopisto-opiskelijoilla: kunnianhimoisilla on korkeat tavoitteet ja vähän huolia, perfektionisteilla korkeat tavoitteet ja paljon huolia, ei-perfektionisteilla matalat tavoitteet ja vähän huolia ja huolestuneilla kohtalaisen matalat tavoitteet mutta paljon huolia. 

– Tutkimuksissamme on havaittu, että lukioissa suurin ryhmä on huolestuneet. Yli kolmannes lukiolaisista kuuluu huolestuneiden ryhmään, se on aika karua. 

Aiheen tutkimukset auttavat opettajia ymmärtämään paremmin ilmiötä ja pohtimaan, mitä omassa oppimisympäristössä voisi tehdä toisin, että siellä ei korostuisi liikaa suoritukset ja virheisiin takertuminen. Näitä hyvinvoinnin teemoja Heta Tuominen miettii myös omassa opetuksessa ja miten hän voisi tukea opiskelijoita. 

– Yritän korostaa opiskelijoilleni, että kaikenlaisia saavutuksia on hyvä juhlia. Esimerkiksi gradun kirjoittaminen on monille henkisesti aika iso prosessi ja siinä tulee niin ylä- ja alamäkiä sekä ahdistuksen tunteita. On tärkeää jakaa näitä tunteita seminaarissa ja juhlia kaikkia valmistuneita tutkielmia.

Yhdessä tekeminen ja verkostojen rakentaminen on olennainen osa uusien tutkijoiden kouluttamista 

Heta Tuominen ohjaa myös väitöskirjoja ja puhe uusien tutkijoiden kouluttamisesta saa hänet innostumaan. Hänelle on tärkeää olla oikeasti läsnä ja osallistua artikkeleiden kirjoittamiseen eikä vain kommentoida niitä muutaman kerran vuodessa. 

– Koen, että se on kaikkien etu. Yhdessä tekemällä saadaan paljon parempia tieteellisiä artikkeleja ja oikeasti koulutetaan väitöskirjatutkijoita tutkijoina toimimiseen. Tämä vie paljon aikaa, mutta on myös todella palkitsevaa. 

Yhdessä tekemisen henkeä on myös MoLeWe-tutkimuskollektiivissa, jota Heta Tuominen on ollut mukana perustamassa professori Markku Niemivirran ja muiden kollegoiden kanssa. MoLeWellä on myös oma tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistossa. 

Kollektiivi toimii täysin vapaaehtoisuuden varassa eikä sillä ole rahoitusta. Siihen kuuluu tutkijoita eri yliopistoista, jotka ovat eri vaiheissa akateemista uraansa. Kollektiivin tarkoitus on erityisesti tarjota väitöskirjatutkijoille yhteisö, johon tukeutua omien ohjaajien lisäksi. Samalla heille muodostuu valmiiksi verkosto ja mahdollisia yhteistyökumppaneita tulevia tutkimuksia varten. 

Kollektiivi tapaa kerran viikossa etäyhteyksin. Tapaamisissa keskustellaan tutkimuksen tekemisestä ja tutkijan työstä. Lisäksi siellä on mahdollisuus esitellä tuloksia tai kysyä apua hankaliin kohtiin tutkimuksen teossa.  

– Se, että kollektiivi pysyy vuodesta toiseen pystyssä ja jopa kasvaa, on todella uskomatonta. 

MoLeWe-tutkimuskollektiivissa toimimisen lisäksi Heta Tuominen koordinoi Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen SIG-ryhmää. Se on laajempi verkosto kasvatuspsykologian ja oppimisen aiheiden tutkijoille, joka kokoontuu muun muassa Kasvatustieteen päivillä.  

– �۳�ٱ𾱲��ٲ�ö ja verkostoituminen on mielestäni tässä tutkijan työssä olennaisen tärkeää nykypäivänä. Olen halunnut ottaa vastuuta ja luoda tällaisia verkostoja, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen.   

Suomenkielisten tiedejulkaisujen tuottaminen on tärkeää 

Professorina Heta Tuominen haluaa kehittyä tutkimusjohtamisessa sekä panostaa oman osastonsa ja tiedekunnan tutkimuksen kehittämiseen. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto on luonnollisesti opetuspainotteinen, mutta hän haluaa korostaa lisäksi tutkimuspuolta. 

– Opetus on tietysti tärkeää, mutta pyrin siihen, että meiltä tulee laadukasta tutkimusta ja saisimme tutkimuksiin ulkopuolista rahoitusta. 

Tuominen haluaa edistää myös alansa suomenkielistä tiedejulkaisemista Kasvatus-lehden päätoimittajana. Hän kokee tärkeäksi, että tieteellisiä artikkeleja kirjoitettaisiin myös kotimaisilla kielillä.

– Meillä on paljon opettajia ja rehtoreita, jotka haluavat lukea tuoreita alan artikkeleita, mutta he eivät lue kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita.  

Tuominen on monenlaisessa mukana ja etätyössä vapaa-ajan rajaaminen on aika ajoin haastavaa. Hän kuitenkin korostaa, että vapaa-aika on tärkeää ja hänelle itselleen paras tapa irtautua töistä on kaikenlainen urheilu. Myös lukioikäisen tyttären ja ystävien kanssa ajanvietto tasapainottavat arkea. 

Koti pysyy Helsingissä, mutta Heta Tuominen on vuokrannut myös työasunnon Joensuusta ja aikoo lukuvuoden aikana säännöllisesti viettää aikaa kampuksella.

HETA TUOMINEN

Kasvatustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, 1.5.2025–

• KT (kasvatustiede), 2012, Helsingin yliopisto
• KM (kasvatustiede), 2002, Helsingin yliopisto
• Dosentti (kasvatustiede, erityisesti opiskelumotivaation ja -hyvinvoinnin tutkimus), 2020, Itä-Suomen yliopisto
• Dosentti (kasvatuspsykologia), 2023, Helsingin yliopisto 

TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT

• Akatemiatutkija, 2022–, Itä-Suomen yliopisto
• Kollegiumtutkija, 2019–2021, Turun yliopisto
• Yliopistonlehtori, 2018–2019, 2022, Helsingin yliopisto
• Suomen Akatemian tutkijatohtori, 2015–2018, Helsingin yliopisto
• Tutkijatohtori, 2015, Helsingin yliopisto
• Tutkijatohtori, 2013–2014, Helsingin yliopisto

• Suomen kasvatustieteellisen seuran Kasvatuspsykologian ja oppimistutkimuksen SIG-ryhmän koordinaattori, 2019–
• Kasvatus-lehden päätoimittaja, 2024–