Hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani kunnanjohtajan virkasuhteen päättymiseen sovellettavaa lainsäädäntöä tilanteessa, jossa virkasuhteen päättymisperusteena käytetään kuntalain 43 pykälän tarkoittamaa luottamuspulaa. Aihetta oli tärkeää tutkia, sillä luottamuspula eli luottamuksen menetys on lainsäädännössä ilmaistu oikeudellinen käsite, jota ei ole määritelty tarkemmin laissa ja jonka merkityssisältöä ei ole täsmennetty myöskään kuntalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä eikä muissakaan valtiopäiväasiakirjoissa. Tutkimukseni tarpeellisuutta puolsi osaltaan sekin, että luottamuspula on ollut Manner-Suomessa yleisin kunnanjohtajan virkasuhteen päättymisperuste vuodesta 1993 lähtien, mutta aihetta ei ole juurikaan tutkittu oikeustieteellisesti sitä koskevan erityissäännöksen voimassaoloaikana.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoitti, että kunnanjohtajan luottamuspulaan perustuvan virkasuhteen päättämisen pitää olla seuraus kunnanjohtajasta johtuvasta luottamuspulasta, jota on arvioitava valtuuston ja kunnanjohtajan välisenä luottamuspulana. Luottamuspula-asia on käsiteltävä erityisessä kuntalailla säädellyssä menettelyssä, mihin sovelletaan täydentävänä sääntelynä hallintolain hallintomenettelyä sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain virkasuhteen päättämismenettelyä koskevaa sääntelyä. Lisäksi tutkimus osoitti, että luottamuspula on tapauskohtainen ja olosuhderiippuvainen kunnanjohtajan taitoon tai käytökseen liittyvä virkasuhteen päättämisperuste, jolle ei ole annettavissa selkeää merkityssisältöä. Luottamuspulan edellytykset voivat täyttyä yhdessä kunnassa yhdellä perusteella ja toisessa kunnassa toisella perusteella. Voimassa oleva lainsäädäntö ei myöskään edellytä, että kunnanjohtaja olisi rikkonut tai laiminlyönyt virkasuhteeseensa kuuluvia tehtäviä tai vastuita, jotta hänen virkasuhteensa voidaan päättää kuntalain tarkoittaman luottamuspulan perusteella. Siksi kunnanjohtajan palvelussuhdeturva on luottamuspulatilanteessa olematon.
Kuntalain 42 pykälässä määritellyn johtajasopimuksen oli tarkoitus vähentää luottamuspulatilanteiden syntymistä ja tarjota kunnille vaihtoehto luottamuspula-asian käsittelyä varten. Tutkimus osoitti kuitenkin, että johtajasopimuksen kunnanjohtajan virkasuhteen päättymistä sääntelevä momentti on ilmaisutavaltaan epäselvä ja tulkinnanvarainen, eikä erokorvauksen voida osoittaa itsessään parantavan kunnanjohtajan olematonta palvelussuhdeturvaa. Kunnanjohtajan virkasuhde päättyy joka tapauksessa: erokorvauksella tai ilman. Johtajasopimukset eivät myöskään ole vähentäneet luottamuspulatilanteiden syntymistä, mitä ilmentää se, että 40 kunnanjohtajan virkasuhde on päättynyt luottamuspula- tai sen kaltaisessa tilanteessa erokorvausta vastaan kesäkuun 2017 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana. Erokorvaus ei siksi näyttäydy hyvänä julkisten varojen käyttönä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimus tuotti ajankohtaista tietoa siitä, miten kunnanjohtajan virkasuhde tulisi luottamuspulatilanteessa päättää ja miten virkasuhde voi silloin päättyä. Luottamuspulaan johtaneet syyt on ensinnäkin yksilöitävä, perusteltava ja osoitettava kirjallisesti oikeaksi. Toisekseen luottamuspula-aloitteen tekijöiden ei tulisi osallistua asian selvittämiseen, koska he ovat asiassa osallisia. Kolmanneksi kunnanjohtajalle on varattava tilaisuus muuttaa toimintaansa ennen virkasuhteen päättämistä luottamuspulan perusteella (huomautuksen antaminen kunnanjohtajalle), ja neljänneksi kunnanjohtajan virkasuhteen päättäminen tulee olla arvioitavissa oikeasuhtaiseksi seuraukseksi luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi. Asiassa tulisi myös arvioida tosiasiallista mahdollisuutta siirtää kunnanjohtaja toisiin tehtäviin, koska virkasuhteen päättämisen tulisi olla viimesijainen keino luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi.
Johtajasopimusten osalta tutkimus tuotti ajankohtaista tutkimustietoa siitä, että kunnanjohtajaa tulee kuulla ennen johtajasopimuksen hyväksymistä, ja siitä, että johtajasopimukseen liitettyä erokorvausta ei saa käyttää sellaisen luottamuspulatilanteen ratkaisemiseen, joka ei johdu kunnanjohtajasta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostui kunnanjohtajan luottamuspulaan perustuvaan virkasuhteen päättymiseen sovellettavista oikeuslähteistä. Niiden lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin soft law -lähteitä eli oppaita, ohjeita ja suosituksia. Aineistoa täydennettiin kunnan hallintoa ja johtamista käsittelevällä tutkimuskirjallisuudella, jonka avulla saatiin tietoa luottamuspulan taustalla olevista syistä. Lisäksi aineistoa täydennettiin empiirisellä aineistolla, joka koostui 25:stä itse kerätystä mannersuomalaisen kunnanjohtajan johtajasopimuksesta vuodelta 2019.
Koska tutkimus keskittyi oikeuden sisäiseen näkökulmaan, sen pääasiallisena metodina käytettiin lainoppia. Tutkimuksessa lainoppia käytettiin kunnanjohtajan virkasuhteen päättymistä koskevien säännösten sisältämien oikeusnormien tunnistamiseen luottamuspulatilanteessa sekä oikeusnormien muodostaman kokonaisuuden jäsentämiseen siten, että tutkittavasta oikeusjärjestyksen osasta saatiin sisällöllisesti looginen ja ristiriidaton kokonaisuus. Lainopillista tutkimusta täydennettiin oikeussosiologisella tutkimusotteella, jota käytettiin empiirisen aineiston analysointiin laadulliselle tutkimukselle ominaisella sisällönanalyysin menetelmällä.
HTM Saanareetta Virikon hallinto-oikeuden alaan kuuluva väitöskirja Luottamuspula kunnanjohtajan virkasuhteen päättymisperusteena tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta ja kustoksena dosentti, yliopistonlehtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta