Kaulavaltimon ahtauma lisää aivoinfarktin riskiä sekä miehillä että naisilla. Kaulavaltimoa ahtauttavassa plakissa on kuitenkin usein eroja sukupuolten välillä, osoittaa tuore tutkimus. Plakeissa oli samoja keskeisiä solutyyppejä, mutta niiden toiminta oli naisilla ja miehillä muuttunut eri suuntiin. Tulokset julkaistiin Nature Cardiovascular Research -ä.
– Näiden erojen ymmärtäminen voi tarjota lähtökohtia hoidoille, jotka kohdistuisivat erityisesti naisille tai miehille ominaisiin tautimekanismeihin, sanoo tutkimukseen osallistunut professori Minna Kaikkonen-Määttä Itä-Suomen yliopiston A. I. Virtanen -instituutista.
Kaulavaltimoahtauma on yleinen valtimotaudin ilmenemismuoto. Ennestään tiedetään, että miehille on tyypillistä kaulavaltimoiden ahtautuminen nuoremmalla iällä, rasvan kertyminen valtimoplakin ytimeen ja plakin sisäinen verenvuoto. Naisilla hormonitoiminta on ilmeisesti suojaava tekijä ennen vaihdevuosia, joten heille kaulavaltimon ahtauma kehittyy yleensä myöhemmin. Naisilla on enemmän plakin pinnan eroosiota, joka edistää tukosten syntyä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa näitä eroja selvitettiin vielä tarkemmin plakkinäytteistä, joita saatiin kaulavaltimon plakin poistoleikkauksen yhteydessä sekä naisilta että miehiltä. Näytteitä analysoitiin yksisolusekvensoinnilla, joka mahdollistaa kaikkien geenien aktiivisuuden mittaamisen jokaisesta solusta erikseen. Lisäksi analyysissä yhdistettiin nämä löydökset laajaan aineistoon valtimotautiin liittyvistä, kudoskohtaisista geeninsäätelyverkostoista.
Tulosten perusteella naisten ja miesten plakkinäytteissä oli yhtä paljon keskeisiä solutyyppejä, kuten verisuonen seinämän endoteelisoluja, sileitä lihassoluja sekä immuunijärjestelmän makrofageja. Niiden toiminta oli kuitenkin muuttunut naisilla ja miehillä osin eri tavoin ahtaumaa edistäväksi. Naisilla havaittiin sileiden lihassolujen saavan luusto- ja miehillä rustosolujen piirteitä, jotka molemmat edistävät kalkkeumien syntyä. Naisten endoteelisoluissa oli enemmän endoteeli-mesenkyymi-transitiota, mikä voi esimerkiksi tehdä plakeista hauraampia. Miesten endoteelisoluissa oli enemmän uudisverisuonitusta edistäviä muutoksia. Naisilla makrofageissa oli tavallisempi immuunivastetta ja miehillä taas kudosten korjausta säätelevä alatyyppi.
Tutkijoiden mukaan valtimonkovettumataudin tarkasteleminen myös biologisen sukupuolen näkökulmasta antaa entistä kattavamman kuvan taudin monimuotoisuudesta. Näin voidaan mahdollisesti edistää tarkempaa riskinarviointia ja diagnostiikkaa ja kehittää kohdennetumpia hoitomuotoja.
Kansainväliseen yhteistyötutkimukseen osallistuivat myös Karoliininen instituutti Ruotsista, Tarton yliopisto Virosta sekä useat muut eurooppalaiset ja amerikkalaiset yliopistot. Tutkimus liittyi muun muassa Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteistyöhön Euroopan innovaationeuvoston EIC:n rahoittamassa MIRACLE-hankkeessa.
Tutkimusartikkeli:
Sukhavasi, K., Mocci, G., Ma, L., Hodonsky, C. J., Diez Benevante, E., Muhl, L., Liu, J., Gustafsson, S., Buyandelger, B., Koplev, S., Lendahl, U., Vanlandewijck, M., Singha, P., Örd, T., Beter, M., Selvarajan, I., Laakkonen, J. P., Väli, M., den Ruijter, H. M., Civelek, M., Hao, K., Ruusalepp, A., Betsholtz, C., Järve, H., Kovacic, J. C., Miller, C. L., Romanoski, C., Kaikkonen, M. U., & Björkegren, J. L. M. Single-cell RNA sequencing reveals sex differences in the subcellular composition and associated gene-regulatory network activity of human carotid plaques. Nat Cardiovasc Res 4, 412–432 (2025).
