91

Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Henkilö syö kaurapuuroa.

Kaura peittoaa riisin kuidun lähteenä vähägluteenisessa ruokavaliossa

OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden juuri julkaistussa, ensimmäisessä osatyössä verrattiin kaura- ja riisipitoisen vähägluteenisen ruokavalion vaikutuksia metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin, kuten veren kolesterolipitoisuuteen ja vyötärönympärykseen. Lisäksi tutkijat tarkastelivat ruokavalion laatua, koettuja vatsaoireita ja yleistä terveyttä.

Kaura on hyödyllinen osa vähägluteenista ruokavaliota, osoittaa tuore Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhdessä toteuttama tutkimus.

Tulosten mukaan kaurapitoista ruokavaliota noudattaneiden ihmisten kuidunsaanti kasvoi, huono LDL-kolesteroli laski ja vatsan toiminta normalisoitui paremmin kuin riisipitoista ruokavaliota noudattaneiden ryhmässä. Kuidun saanti oli noin 27 grammaa päivässä. Myös kokonaiskolesteroli laski, vatsakivut ja refluksioireet vähenivät ja psyykkisessä hyvinvoinnissakin nähtiin lievää paranemista.

Niin kutsutussa riisiryhmässä muutokset ruokavaliossa olivat rajumpia. Sekä energian, rasvojen että kuidun saanti väheni. Erityisesti kuidunsaanti laski merkitsevästi alle suositusten. Riisiryhmä sai kuitua noin 17 grammaa päivässä, kun sitä suosituksen mukaan tulisi saada 25–35 grammaa päivässä. Lisäksi riisiryhmän ummetusoireet lisääntyivät, mutta muut vatsaoireet vähenivät.

Vapaaehtoisilla osallistujilla oli joko korkea kolesterolitaso, verenpaine tai molemmat. Kummassakin ryhmässä paino ja vyötärönympärys pienenivät sekä yleisen hyvinvoinnin kokemus lisääntyi.

äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Enni Mannila Turun yliopiston elintarviketieteiltä kertoo, että on ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, miten trendiksi muodostunut vähägluteeninen ruokavalio yhdistettynä suomalaiseen kauraan ja kaukaa tuotavaan riisiin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin.

– Aihe on tärkeä niin kansanterveyden kuin kestävän kehityksenkin kannalta ja tässä riittää vielä paljon tutkittavaa, Mannila sanoo.

Kaura ruokkii hyvää ravitsemusta ja hyvinvointia

Kauran terveyshyödyt eivät tulleet tutkijoille yllätyksenä: Turun yliopiston elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborgin mukaan he olivat huomanneet myös aiemmissa tutkimuksissa, että gluteenittomassa ruokavaliossa riittävä kuidunsaanti saavutetaan kauraa käyttämällä. Kauran käyttö on ollut taas yhteydessä rikkaaseen suolistomikrobistoon.

– Tässä tutkimuksessa erityistä oli huomata, että kaura tuki hyvää ravitsemusta ja yleistä hyvinvointia. Suolistomikrobistoon liittyviä tuloksia on luvassa vielä tämän vuoden aikana, Linderborg kertoo. 

Professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että vaikka tulokset kannustavat kauran käyttöön, suotavaa on ennen kaikkea syödä monipuolisesti ja ilman ruokavaliorajoituksia, jos niihin ei ole terveyssyitä.

– Kuitenkin moni keliaakikko, keliaakikon lähimmäinen tai gluteenia muista syistä välttävä hyötyy tiedosta, että kauran sisällyttäminen ruokavalioon voi tukea omaa hyvinvointia monin eri tavoin, hän sanoo.

OAT-GUT-BRAIN-tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää luontaisesti gluteenittomien suomalaisen kauran ja maailmanlaajuisesti käytetyn riisin kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä osana vähägluteenista ruokavaliota erityisesti ihmisillä, joilla on aineenvaihdunnallisia haasteita. Tutkimuksen kliininen aineistonkeruu suoritettiin vuosina 2022–2023 ja vaikutuksia suoliston mikrobistoon, aineenvaihduntaan ja vireystilaan tutkitaan parhaillaan. 

Tutkimusta rahoittivat Suomen kulttuurisäätiö ja Sydäntutkimussäätiö sekä Enni Mannilan väitöstutkimusta Raision tutkimussäätiö, Niemi säätiö ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö. 

Seuraa tutkimusta ja verkkosivuilla.

Tutkimusartikkeli:

E. Mannila, P. Nuotio, A. Kuosmanen, S. De Storvik, A. Kårlund, A. Jukkara, M.-M. Tauriainen, J. Närväinen, M. Kolehmainen, K. M. Linderborg, Comparison of Low-Gluten Diets Rich in Oats or Rice—A 6-Week Randomized Clinical Trial With Metabolically Challenged Volunteers. Mol. Nutr. Food Res. 2025, e70076.

äپٴᲹ:

Enni Mannila, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, ensoma@utu.fi, p. +358 50 471 6945       

Kaisa Linderborg, professori, Turun yliopisto, kaisa.linderborg@utu.fi, p. +358 50 439 5535                       

Marjukka Kolehmainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, marjukka.kolehmainen@uef.fi, p. 040 355 3617

Avainsanat