Sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee yksilöllisiä herkkyyden kokemuksia ja niiden sosiaalista sekä kulttuurista rakentumista. Kyse ei ole ainoastaan ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista, vaan myös siitä, miten ne ymmärretään ja kuinka niihin suhtaudutaan sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Inhimillinen herkkyys luo vastapainon nyky-yhteiskunnan eetokselle, joka korostaa tuottavuutta, tehokkuutta ja kilpailua. Väitöstutkimuksessani kysyn, miten herkkyys sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakentuneena ilmiönä asemoituu suhteessa nyky-yhteiskunnan odotuksiin, oletuksiin, normeihin ja vaatimuksiin. Tavoitteena on tuoda esiin herkkyyden kokemuksiin vaikuttavia sosiaalisia, institutionaalisia ja yhteiskunnallisia rakenteita. Lisäksi tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten nämä tekijät vaikuttavat yksilön herkkyyden kokemuksiin ja niiden ilmaisemiseen sekä kuinka ne muokkaavat yksilön toimijuutta.
Tutkimukseni laajentaa ymmärrystä moninaisuuteen kytkeytyvistä yksilöllisistä herkkyyseroista. Yksilölliset kokemukset saattavat poiketa merkittävästi toisistaan, vaikka lähtökohdat saattaisivat sinänsä näyttää samankaltaisilta. Esimerkiksi opiskelu- ja työhyvinvointiin saattavat vaikuttaa sellaiset yksilölliset tekijät, jotka eivät aina nouse esiin valtavirrassa. Inhimillisen kokemusmaailman laaja-alaisuus on tärkeää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon esimerkiksi koulutuksen ja työelämän kentillä. Moninaisuuden laaja-alainen huomioiminen on sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä kestävän hyvinvoinnin mukaista. Se voi auttaa ehkäisemään syrjäytymistä, työttömyyttä sekä monia muita hyvinvoinnin haasteita. Toisaalta se auttaa löytämään ja tukemaan moninaisuuteen kytkeytyviä vahvuuksia ja potentiaalia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksen tulosten mukaan herkkyyden kokemuksiin liittyi eri elämänvaiheissa huomattava erillisyyden tai erilaisuuden tunne, jonka myötä yksilölliset tarpeet ja toimintatavat tuntuivat rajautuvan yleisten normiodotusten ja ihanteiden ulkopuolelle. Tämä vaikutti yksilön käsitykseen omasta itsestään sekä ohjasi toimijuutta, jopa lamaavasti. Yksilön ja ympäristön yhteensopimattomuus vaikutti siihen, ettei yksilö voinut hyödyntää koko olemassa olevaa kapasiteettiaan, vahvuuksiaan ja potentiaaliaan. Ilmiöllä tunnistettiin olevan merkittäviä yksilötason hyvinvointivaikutuksia, jotka heijastuvat myös laajemmin yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Toisaalta riittävä ympäristöstä saatu tuki, toiminnan mahdollisuudet ja myönteisenä konkretisoituva toimijuus saavat aikaan kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteen, jonka lisäksi ne mahdollistavat yksilön vapautumisen ja tämän potentiaalin sekä kapasiteetin hyödyntämisen.
Herkkyyttä ja yksilöllisiä herkkyyseroja on toistaiseksi tutkittu Suomessa hyvin vähän. Väitöstutkimus avaa uudenlaisia näkökulmia yksilön ja ympäristön välisen vuorovaikutussuhteen sekä sen laadun tarkastelemiseen. Sosiaalipedagogisessa tutkimuksessani yhdistyvät kasvatus- ja yhteiskuntatieteelliset näkökulmat. Pyrkimyksenä ei ole ainoastaan todellisuuden ymmärtäminen, vaan sen lisäksi myös muutoksen mahdollisuuksien tunnistaminen ja niitä kohti liikkuminen.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuottama tieto on olennaista yksilöllisten herkkyyserojen, inhimillisen herkkyyden sekä moninaisuuden huomioimiseksi, ja sitä voidaan soveltaa monenlaisissa kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän käytännöissä sekä itseymmärryksen lisääjänä. Herkkyyteen kytkeytyvien vahvuuksien tunnistaminen ja moninaisuuden tukeminen on tärkeää. Näin voimme saavuttaa entistä vaikuttavampia monimuotoisuutta huomioivia käytäntöjä ja toimintatapoja sekä kestävämpää sosiaalista hyvinvointia.
KM, YTM Anne Airaksisen sosiaalipedagogiikan alaan kuuluva väitöskirja Inhimillinen herkkyys: kadotettu voimavara tehokkuuden aikakaudella? Moninaisen toimijuuden merkitys matkalla kohti kestävämpää hyvinvointia tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi Työterveyslaitokselta ja kustoksena professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöskirja (tulossa)
