Palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee osuuskuntien tarkoituksen ymmärtämistä ja sen johtamisen edellytyksiä. Tarkastelen tutkimuksessani, miten suurten suomalaisten osuuskuntien johtajat ymmärtävät osuuskunnan tarkoituksen ja millaista ymmärrystä osuuskuntien ainutlaatuisen tarkoituksen johtaminen edellyttää. Kohtaamme nykyajassa merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää laajasti eri toimijoiden, myös yritysten osallistumista. Tämä onkin herättänyt vilkasta keskustelua yritysten tarkoituksesta niin käytännön toimijoiden kuin tutkijoiden keskuudessa.
Osuuskunnilla on perinteisesti ollut tärkeä rooli yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien lievittämisessä. Vaikka osuuskunnilla on yhä merkittävää vaikutusvaltaa ja taloudellista painoarvoa, on nähtävissä huolestuttavia merkkejä siitä, että osuustoiminnan idea tai osuuskuntien identiteetti on hämärtynyt ja osuuskuntien toiminta lähentynyt sijoittajaomisteisten yritysten toimintaa. Näissä olosuhteissa osuuskuntien nykyistä tarkoitusta on tärkeä tutkia. Johtamisen näkökulmasta yrityksen tarkoituksen ymmärtäminen on keskeistä, sillä se ohjaa strategioiden laatimista, operatiivista johtamista ja toiminnan valvomista. Jotta tarkoituksen ymmärrystä voidaan kehittää, on tärkeää tunnistaa, millaisia ulottuvuuksia siihen liittyy erityisesti osuuskuntien kaltaisissa organisaatioissa, joiden toiminta nojaa vahvaan arvopohjaan ja jäsenkeskeisyyteen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni osoittaa, että osuuskuntien tarkoituksen ymmärrys on johtajien keskuudessa hajanaista ja vaihtelee kapeasta funktionaalisesta hyötynäkökulmasta laajempaan ideologiseen yhteiskunnallista hyötyä tuottavaan tulkintaan. Tämä hajanaisuus voi vaikeuttaa osuuskuntien ainutlaatuisen tarkoituksen johtamista ja heikentää sen toteutumista käytännössä. Lisäksi väitöskirjani tuo esiin, että osuuskuntien ainutlaatuisen tarkoituksen johtaminen edellyttää paitsi ideologista ymmärrystä osuuskuntien perimmäisistä olemassaolon syistä ja osuustoiminnan arvopohjasta myös syvällistä ymmärrystä osuuskuntien kaksoisluonteesta ja niistä ulkoisista paineista, jotka voivat vaikuttaa niin johtajien ajatusmalleihin kuin osuuskuntien omaksumiin käytänteisiin. Nämä neljä osuuskunnan tarkoitukseen liittyvää johtajien ymmärryksen ulottuvuutta ovat keskeisiä strategisen ja operatiivisen johtamisen, mutta myös osuuskunnan toiminnan valvomisen näkökulmasta.
äö쾱Ჹni ensimmäinen osatutkimus osoitti, että osuuskuntien olemassaoloa perustellaan yleisimmin taloudellisten hyötyjen tuottamisena jäsenille. Tämä funktionaalinen tulkinta poikkeaa osuustoiminnan alkuperäisestä yhteiskunnallisesta tehtävästä. Osa johtajista kuitenkin myös oikeutti osuustoimintaa ideologisesti, esimerkiksi tasa-arvon ja alueellisen elinvoimaisuuden edistämisellä. Ulkoiset paineet näyttävät vaikuttavan johtajien tulkintojen kapeutumiseen.
Toisessa osatutkimuksessa keskityttiin osuustoimintaan liitettäviin arvoihin. Sen perusteella suurin osa johtajista ymmärsi arvot käytännön vaatimuksina, joihin vastataan ulkoisten sidosryhmien painostuksesta. Vain pieni osa johtajista koki arvot johtamisen ideologisena ja ihanteellisena perustana. Johtajat liittivät osuustoimintaan ennen kaikkea taloudellisen vastuullisuuden, vaikka kansainvälisesti tätä ei ole perinteisesti nähty osuustoiminnan keskeisenä arvona. Nämä havainnot viittaavat siihen, ettei osuustoiminnallinen arvopohja ohjaa osuuskuntien johtamista tai käsitys siitä on kaventunut.
Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin johtajien tulkintoja osuuskuntien kaksoisluonteesta, eli sen rooleista sekä liikeyrityksenä että jäsenyhteisönä. Osuuskunnan rooli liikeyrityksenä oli selkeä ja se tulkittiin ensisijaiseksi rooliksi. Sen sijaan jäsenyhteisöroolin hahmottaminen oli vaikeaa ja se tulkittiin liiketoimintaroolille alisteiseksi. Jäsenyhteisöroolin toteutus näytti rajautuvan strategian ulkopuoliseksi toiminnaksi, esimerkiksi hyväntekeväisyyden kaltaisiksi teoiksi.
Tutkimukseni tuo uutta tietoa siitä, millaisena osuuskuntien tarkoitus nykyään ymmärretään: käsitykset ovat hajanaisia, ja niissä korostuu yksittäisille jäsenille tuotettavien taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen merkitys. Tällainen ymmärrys voi heikentää osuuskunnan arvopohjaista identiteettiä ja osuuskunnan kykyä toimia aidosti demokraattisena, yhteiskunnallista tehtävää toteuttavana organisaationa. Tutkimuksen uutuusarvoa lisää se, että aiemassa empiirisessä tutkimuksessa on käsitelty osuuskuntien tarkoitusta varsin vähän, ja erityisesti johtajien ymmärrys osuuskuntien tarkoituksesta on tutkimaton kenttä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti osuuskuntien johtamistyössä ja sen kehittämisessä, sillä tulokset tarjoavat välineitä osuuskunnan tarkoituksen syvällisempään ymmärtämiseen ja ymmärryksen kehittämiseen. Lisäksi tutkimus auttaa tunnistamaan ulkoisia paineita ja niiden merkityksen. Näitä paineita voivat aiheuttaa esimerkiksi muiden yritysten toimintatapojen jäljittely, johtajien ajatusmallit ja taustaoletukset, tiukka sääntely sekä kilpailullinen markkinaympäristö. Kun tällaisia paineita ei tunnisteta, osuustoiminnan ainutlaatuinen arvopohja ja tehtävä voivat jäädä taka-alalle. Tutkimus tarjoaa osuuskuntien johdolle ja hallinnolle keinoja kehittää käytäntöjä, jotka vahvistavat niiden omaleimaista identiteettiä ja ainutlaatuisen tarkoituksen johtamista. Lisäksi havaintoja voidaan hyödyntää myös osuuskuntien johtajien koulutuksessa ja valmennuksessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Laadullisessa tutkimuksessa on haastateltu 41:tä suurten suomalaisten osuuskuntien johtajaa. Heistä 22 toimi pääjohtajana tai toimitusjohtajana ja 19 hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. äö쾱Ჹ koostuu kolmesta tieteellisestä artikkelista ja yhteenveto-osasta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty professori Anu Puusan johtamassa osuustoimintahankkeessa, jonka rahoittamiseen ovat osallistuneet monet suomalaiset osuuskunnat.
KTM, KM Sanna Saastamoisen palvelujohtamisen alaan kuuluva väitöskirja Understanding the cooperative purpose and some prerequisites for its management tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Iiro Jussila LUT-yliopistosta ja kustoksena professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
