Kirjailija Sirpa Kähkönen, emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto, akateemikko Markku Kulmala ja professori Axel Börsch-Supan pitivät yleisöluentonsa Kuopion musiikkikeskuksessa 5. kesäkuuta.
Itä-Suomen yliopiston promootiojuhlallisuudet käynnistyivät vihittävien kunniatohtorien Studia Generalia -luennoilla Kuopion musiikkikeskuksessa torstaina 5. kesäkuuta.
Juhlallisuudet huipentuvat promootioaktiin perjantaina. Tilaisuuteen osallistuu ennätyksellinen määrä promovoitavia tohtoreita yliopiston kolmesta tiedekunnasta: promovoitavia tohtoreita on yhteensä 180, ja heidän lisäkseen juhlassa vihitään 15 kunniatohtoria.
Studia Generalia -luennot pitivät kunniatohtoreiksi vihittävät kirjailija Sirpa Kähkönen, emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto, akateemikko Markku Kulmala ja professori Axel Börsch-Supan. Luennot ovat katsottavissa kahden viikon ajan .
Yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi vihittävä kuopiolaislähtöinen kirjailija Sirpa Kähkönen kertoi vanhojen valokuvien kautta mikrohistoriasta, savolaisuudesta, sukujuuristaan ja neuvostosuomalaisten kohtaloista sekä kirjallisesta esikuvastaan Minna Canthista ja kadonneesta Kuopiosta.
– Meillä kaikilla on aineetonta perintöä, jota meille on siirretty sekä puhumalla että puhumatta. Kannamme kaikki eri kokoisia paketteja, ja niiden avaamisessa meidän elämämme kuluu. Meillä on velvollisuus yrittää ymmärtää, mitä edellisille sukupolville tapahtui. Kaikessa taiteessa on tavoitteena ilmaista sitä, mikä on sanomatonta, mutta vaatii tulla ilmaistuksi, kiteytti Kähkönen.
Kähkönen piti puheensa Kuopion musiikkikeskuksessa, jonka vieressä Kuopionlahdenkadun, entisen Aleksanterinkadun, kulmauksessa on sijainnut työväen asunto-osakeyhtiö, jossa Kähkösen esivanhemmat asuivat. Suvun historiaan nivoutuva radikalisaatio ja sodan kumu toivat muistot myös kohti nykyaikaa.
– Radikalisaatio on perintöni, ja sitä olen tutkinut – yksinkertaisiin selityksiin turvautumista, kun olot ovat ahtaat, kun unelmat eivät pääse toteutumaan ja kun ihmiset eivät saa oppia eivätkä käydä koulua. Maailma ei ole valmis. Jokainen tutkija ja taiteilija tietää, että päämäärä karkaa aina vain kauemmas, mitä pidemmälle tieteen ja taiteen vuoristopolkua kulkee. Taide ja tiede synnyttävät tulevaisuuksia, kurkottavat, visioivat, erehtyvät, korjaavat itseään. Ne ovat syvintä inhimillistä toimintaa, parasta meissä ihmisissä.
Pohjois-Karjala-projekti toi valtavan kansanterveyden muutoksen
Lääketieteen kunniatohtoriksi vihittävä, kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaisiin kansanterveystieteen tutkijoihin lukeutuva emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto kertoi luennossaan kansanterveystyöstä Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalassa.
Hän korosti, että kansanterveystyö ja kansanterveysongelmien voittaminen vaatii aina tutkimusta ja tiedon soveltamista väestötasolla.
– Terveys riippuu useista tekijöistä. Moniin niistä voidaan vaikuttaa, mutta vaikuttaminen vaatii monenlaista tietoa, jota voidaan saada tutkimuksen – ja vain tutkimuksen kautta. Kansanterveysongelmat muuttuvat koko ajan ja sen vuoksi tutkimustietoa on hankittava jatkuvasti, muistutti Tuomilehto.
Tuomilehto aloitti tutkimustyönsä sydän- ja verisuonitautien parissa ja maineikkaan Pohjois-Karjala-projektin tutkijana vuonna 1973. Hän väitteli Kuopion korkeakoulussa vuonna 1975.
– Jo varhaisissa tutkimuksissa havaittiin, että Itä-Suomessa oli poikkeuksellisen suuri sydäntautikuolleisuus kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa. Projektin periaatteena oli vaikuttaa riskitekijöihin, joita tutkimukset olivat tuoneet esiin. Projekti keskittyi erityisesti kolmeen tekijään: kolestroli, tupakointi ja korkea verenpaine.
Pohjois-Karjala-projekti syntyi samoihin aikaan, kun Suomeen saatiin kansanterveyslaki, perustettiin terveyskeskuksia ja korostettiin sairauksien ehkäisyä. Projekti oli tärkeä myös Kuopion korkeakoululle, joka sai hyvin tukea, tiloja ja mahdollisuuksia tehdä työtä.
– Teimme paljon viestintää ja yhteistyötä koululaitoksen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Joensuun meijeri oli yksi meidän parhaita tukijoita.
Saavutustensa myötä Pohjois-Karjala-projektista tuli erittäin tunnettu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Projektin myötä riskitekijät alentuivat merkittävästi Pohjois-Karjalassa. Muun muassa miesten tupakointi on laskenut huomattavasti ja kolestrolijakauma on muuttunut Pohjois-Karjalassa 1970-luvulta nykypäivään. Voin käyttö on vähentynyt ja kasviöljyn käyttö nousee koko ajan.
– Sepelvaltimokuolleisuus laskee jatkuvasti, vaikka miehillä se on edelleen suurempaa kuin naisilla. Sepelvaltimokuolleisuus on laskenut Pohjois-Karjalassa yli 80 prosenttia vuodesta 1972. Elinajanodotteen kasvu Suomessa johtuu pääosin sepelvaltimokuolleisuuden laskusta, Tuomilehto kertoi.
Ilmakehän ja ikääntymisen huippututkimuksen tuloksia kaikelle kansalle
Filosofian kunniatohtoriksi vihittävä akateemikko Markku Kulmala lukeutuu maailman johtaviin ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian tutkijoihin. Hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä Kuopion yliopiston ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston kanssa vuosikymmeniä. ۳ٱٲö on tuottanut yli 250 tieteellistä artikkelia ja lisännyt merkittävästi ymmärrystä ilmastonmuutokseen vaikuttavista mekanismeista.
Promootion yleisöluennossaan Kulmala avasi globaalien haasteiden ratkaisemisen keinoja.
– Tarvitsemme kansallista, pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä, jotta voimme vastata globaaleihin haasteisiin. Tarvitsemme integroitua, avointa tietoa ja selkeän vision. Tarvitsemme implementaatiota tiedolle. Tiedediplomatiaa on entistä tärkeämpi tekijä, Kulmala korosti.
Ilmakehätutkimuksessa riittää tutkittavaa myös nuoremman polven tutkijoille, Kulmala vakuutti. Päättäjille hän lähetti viestin, että perustutkimukseen tarvitaan lisää panostuksia, jos haluamme lisää innovaatioita yhteiskunnan tueksi.
Terveystieteiden kunniatohtoriksi vihittävä professori Axel Börsch-Supan tunnetaan kansainvälisesti arvostettuna ikääntymisen taloustieteen tutkijana. Hänen yleisöluentonsa käsitteli väestön ikääntymisen vaikutuksia terveyteen, talouteen ja yhteiskuntaan.
Börsch-Supan avasi pitkäikäisyyden ja syntyvyyden laskun suhdetta. Kun ihmisillä on keskimäärin enemmän elinvuosia, yhteiskunnalla on enemmän työvoiman potentiaalia ja makrotalouden kasvua. Kun syntyvyys laskee, väestön väheneminen pienentää makrotaloutta ja samalla sosiaali- ja terveydenhoitokulut kasvavat.
Börsch-Supanin mukaan makrotalouden ongelmaksi muodostuu työvoimapula – ennen pitkää Suomessakin.
– Eläköitymisen ikää tulisi nostaa niin Suomessa kuin Saksassa. Se ei ole silti yksinkertaista, sillä tarvitsemme terveitä, tuottavia ja työhön halukkaita ihmisiä.
Börsch-Supan johtaa Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE) -tutkimusinfrastruktuuria, johon on kerätty 20 vuoden ajalta ja 28 maasta valtavasti tietoa ihmisistä haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Infrastruktuuri toimii myös Kuopion kampuksella.
Aineiston perusteella Börsch-Supan luonnehti suomalaisten ikääntyneiden terveyttä hyväksi, mutta oli huolissaan nuoremmista.
– Suomi pärjää erinomaisesti vanhusten elämäntyytyväisyyden ja terveyden suhteen, mutta ei niinkään nuorempien ikäluokkien kohdalla. Meidän pitäisi huolehtia nuoremmista ikäluokista.
Lisätietoa promootiosta ja kunniatohtoreista verkossa: uef.fi/promootio
