Neurologian alaan kuuluva äö쾱Ჹ tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus ja sitä sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti väestön ikääntymisen takia. Koska Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, on tärkeää tutkia miten tämän potilasryhmän hoitoa ja siten myös elämänlaatua voitaisiin parantaa muilla keinoin. Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että infektiot ovat yleinen sairaalahoitoon joutumisen syy Alzheimerin tautia sairastavilla ja sekä infektioihin että niihin liittyvään sairaalahoitoon liittyy pitkäaikaista muistin ja toimintakyvyn heikentymistä, joka pahimmillaan johtaa laitoshoidon tarpeen lisääntymiseen.
Infektoiden ilmaantuvuudesta läpi Alzheimerin tautiprosessin sekä infektioiden riskitekijöistä on kuitenkin vain niukasti tutkimustietoa tässä potilasryhmässä. Tämän äö쾱Ჹtutkimuksen tavoitteena oli tutkia sairaalahoitoa vaativien infektioiden ilmaantuvuutta ennen ja jälkeen Alzheimerin taudin diagnoosin, sairaalahoitoon joutumista antibiootin aloituksen jälkeen ja keuhkokuumeen riskitekijöitä vertailemalla Alzheimerin tautia sairastavia sitä sairastamattomiin verrokkihenkilöihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Havaitsimme, että infektioiden ilmaantuvuus kasvoi nopeammin yksi–kaksi vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia ja diagnoosihetkestä viisi vuotta eteenpäin se oli kaksinkertainen verrokkihenkilöihin nähden. Alzheimerin tautia sairastaville kertyi enemmän infektioihin liittyviä sairaalapäiviä infektioiden suuremman ilmaantuvuuden takia, sillä sairaalajaksojen mediaanikestossa ei ollut eroa. Ajanjaksolla Alzheimerin taudin diagnoosista viisi vuotta eteenpäin kolmasosa sairaalahoitoon johtavista infektioista oli virtsateiden infektioita ja tyypillisesti avohoidossa hoidettavat infektiot, kuten virtsarakkotulehdus ja keuhkoputkitulehdus, olivat yleisiä sairaalahoidon syitä Alzheimerin tautia sairastavilla. Alzheimerin tautiin liittyi suurempi todennäköisyys joutua sairaalahoitoon 14 päivän sisällä antibiootin aloituksesta. Alzheimerin tautia sairastavilla kolmasosa sairaalahoidoista tapahtui virtsatieinfektioihin käytettävien pivmesillinaamin tai trimetopriimin käytön jälkeen, verrokeilla viidesosa. Alzheimerin tauti ja lähes kaikki tutkitut liitännäissairaudet ja lääkkeiden käyttö, eritoten useamman psykotroopin yhtäaikainen käyttö, olivat yhteydessä suurempaan sairaalahoitoa vaativan keuhkokuumeen riskiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimuksen perusteella infektioiden ennaltaehkäisy on tärkeää läpi koko Alzheimerin tautiprosessin. Infektioiden ehkäisykeinoja ovat rokotteet, hyvä suuhygienia, perussairauksien hyvä hoito ja infektioriskiä lisäävän lääkityksen, erityisesti tiettyjen psyykenlääkkeiden, tarpeen tarkka arviointi. Tutkimus nosti esille myös uusia tutkimusaiheita. On tärkeää tutkia mitä syitä sairaalahoitoon joutumisen taustalla on tapauksissa, joissa henkilö joutuu sairaalaan lievän infektion, esimerkiksi virtsarakkotulehduksen, vuoksi. Lisätietoa tarvitaan myös oireettoman bakteerivirtsaisuuden yhteydestä akuuttiin sekavuustilaan ja Alzheimerin taudin käytösoireisiin sekä näissä tapauksissa käytetyn antibioottihoidon hyödyistä tai haitoista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tämä äö쾱Ჹtutkimus pohjautuu Medication Use and Alzheimer’s Disease (MEDALZ) -kohorttiin, joka yhdistää rekisteripohjaista tietoa useasta kansallisesta rekisteristä. Kohorttiin kuuluu 70 718 Kansaneläkelaitoksen erityiskorvausrekisteristä tunnistettua, kotona asuvaa henkilöä, joilla diagnosoitiin Alzheimerin tauti vuosien 2005 ja 2011 välillä. Kullekin Alzheimerin tautia sairastavalle tunnistettiin kaltaistettu verrokkihenkilö iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin perusteella. Tietoa tutkittavien liitännäissairauksista saatiin sekä erityiskorvausrekisteristä että hoitoilmoitusrekisteristä ja lääkeostoista Kansaneläkelaitoksen reseptirekisteristä. Infektioihin liittyvistä sairaalahoidoista saatiin tietoa hoitoilmoitusrekisteristä.
Lääketieteen lisensiaatti, proviisori Heli Järvisen äö쾱Ჹ Incidence and risk factors of hospital-treated infections in persons with Alzheimer’s disease (Sairaalahoitoisten infektioiden ilmaantuvuus ja riskitekijät Alzheimerin tautia sairastavilla) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Arja Helin-Salmivaara Helsingin yliopistosta ja HUSista ja kustoksena emeritaprofessori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
