Vielä 1970–80-luvuilla suomalaisten lukemiskulttuuri oli melko yhteneväinen ja kansallinen. Suosituimpia kirjoja olivat vanhat, kansalliset klassikot sekä realistiset elämänkuvaukset. Reilut 30 vuotta myöhemmin suomalaiset suosivat yhä kansallisen lähihistorian todentuntuista ja elämänläheistä kuvausta, mutta lukemiskulttuurimme muuttui yhä pirstaloituneemmaksi.
Monitieteisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa LibDat: Kohti pidemmälle kehittynyttä lainaus- ja lukemiskulttuuria -hankkeessa tutkittiin nykyistä lainaus- ja lukemiskulttuuria. Hankkeen aineistona käytettiin Vantaan kaupunginkirjaston keräämää laajaa, digitaalista ja anonymisoitua lainausdataa ajanjaksolta 20.7.2016–22.10.2017 ja koko pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-verkoston lainausdataa vuodelta 2018. Aineiston pohjalta selvitettiin, millaisia ovat kirjastonkäyttäjien suosikkikirjat ja mitä aineisto kertoo nykyisistä lainaus- ja lukemistavoista.
– Dataa tutkittaessa selvisi, että vuosina 2016–17 lainauskärjessä olivat nykykirjallisuus ja kirjasarjat. Suosiossa olivat etenkin dekkarit sekä naiskirjailijoiden nimimerkillä kirjoittamat kirjat, kuten Enni Mustosen (oik. Kirsti Manninen) Syrjästäkatsojan tarina -kirjasarja, kertoo professori Erkki Sevänen.
Mustosen lisäksi suosioon nousivat esimerkiksi Anneli Kivelän (oik. Anne Seppälä) ja J. R. Wardin (oik. Jessica Rowley Pell Bird Blakemore) kirjoittamat kirjasarjat, joita noukittiin usein samaan ”kirjakoriin” eli niitä lainattiin yhdessä.
– Toisaalta koko pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto Helmetin suosituimpien kirjojen listalle nousee jatkuvasti myös kriitikoiden arvostamaa, palkintoehdokkuuksia napsivaa kirjallisuutta. Lukemiskulttuuri näyttäytyykin käyttämämme datan pohjalta aiempaa pirstaloituneemmalta sekä uusinta kirjallisuutta ja sarjamuotoa suosivalta, ja ennen niin rakastetut klassikot loistavat poissaolollaan, kuvailee Sevänen.
Lukemiskulttuuri näyttäytyykin käyttämämme datan pohjalta aiempaa pirstaloituneemmalta sekä uusinta kirjallisuutta ja sarjamuotoa suosivalta, ja ennen niin rakastetut klassikot loistavat poissaolollaan.
Erkki Sevänen
Emeritusprofessori
Nuoret lukijat löytävät suosikkeja somen avulla
Vantaan lainausdatasta saatiin selville myös se, että kirjaston käyttäjistä ylivoimainen valtaosa on naisia: noin 76 prosenttia kaunokirjallisuudesta oli naisten lainaamaa. Naislainaajien suosikki oli nimimerkki Enni Mustosen historiallinen romaani Ruokarouva (2016). Toiseksi naislainaajien suosikkilistalla sijoittui Risto Räppääjä ja pullistelija (2016) ja kolmanneksi Tommi Kinnusen Lopotti (2016). Professori Kati Launiksen mukaan suosituimpien kirjojen kärkeä määritti uutuuden, kotimaisuuden, proosan, sarjamaisuuden ja myös vahvan tarinan lumo.
– Ruokarouva oli otoksen ajankohtana naisten lainatuin teos myös Pohjois-Karjalan Vaara-kirjastoissa, ja kirjan takakanteen on lainattu ylistäviä arvioita muun muassa Maaseudun tulevaisuudesta alleviivaamaan sitä, että Enni Mustonen on koko Suomen kansan kirjailija.
Kaikki kolme suosituinta teosta sijoittuivat myös vuoden 2016 myydyimpien teosten listalle.
Myös 15–19-vuotiaiden lukijoiden ryhmä oli lukemiskulttuuriltaan vahvasti sukupuolittunut eli tytöillä oli siinä ylivalta lukijoina. Nuorten lainaamien kirjojen suosiota siivitti selvästi kirjailijoiden ja teosten somenäkyvyys sekä adaptaatiot, jotka innostivat tarttumaan myös itse kirjaan: suosion kärkeen kipusi YouTubea, Twitteriä ja Tumblr-blogipalvelua ahkerasti käyttävä John Green ja hänen elokuvanakin menestynyt romaaninsa Tähtiin kirjoitettu virhe (The Fault in Our Stars, 2012).
Ääni- ja sähkökirjat muuttavat kulttuuria
Projektin käynnistyessä ääni- ja sähkökirjojen osuus kirjamyynnistä ei vielä ollut kovin merkittävä. Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton tilastojen mukaan vuonna 2018 ääni- ja sähkökirjojen osuus kirjamyynnin rahallisesta arvosta oli noin 16 prosenttia.
– Tämä ala kehittyy kuitenkin erittäin nopeasti, sillä vuoteen 2021 mennessä ääni- ja sähkökirjojen osuus kirjamyynnin rahallisesta arvosta oli kohonnut 35 prosenttiin. Jos kehitys jatkuu tämän suuntaisena, se tulee todennäköisesti muuttamaan merkittävästi paitsi kirjojen lukemiskulttuuria myös koko kirjallista elämää ja kirjastolaitosta, Launis kertoo.
Erityisesti äänikirjojen räjähdysmäinen kasvu on muuttanut lukemiskulttuuria. Toisaalta ”suoraviivaisten tarinoiden” suosio, jota projektin tulokset todensivat, näkyy myös äänikirjamarkkinoilla.
Kirjallisuudentutkimus hyödyntää yhä enemmän digitaalisia aineistoja
LibDat-tutkimushanke oli osa digitaalisten ihmistieteiden nopeasti nousevaa tutkimusalaa. Launis kertookin, että myös kirjallisuudentutkimuksessa hyödynnetään yhä enemmän digitaalisia aineistoja ja menetelmiä ja tutkitaan digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa kirjoittamista ja lukemista.
– Hanke osoitti, miten laajat digitaaliset aineistot, tietokoneanalyysit ja kirjallisuussosiologiset kysymyksenasettelut voidaan yhdistää tutkittaessa nykyistä (lukemis)kulttuuria. Hankkeen käytännöllinen merkitys taas on siinä, että sen tuottamien tietojen avulla on mahdollista kehittää kirjastojen tietopalvelujärjestelmiä.
Itä-Suomen yliopistosta käsin johdettu LibDat-konsortiohanke (2017–2021) toteutettiin kirjallisuudentutkijoiden (Itä-Suomen yliopisto, PI Erkki Sevänen ja tutkija Kati Launis), teknologian asiantuntijoiden (VTT, PI Olli Nurmi), tietojenkäsittelytieteilijöiden (Åbo Akademi, PI Mats Neovius) ja Vantaan kaupunginkirjaston (johtaja Mikko Vainio) kanssa yhteistyössä.
Tutkimusartikkelit:
