Terveyssosiaalityöntekijät ovat hyvin huolissaan potilaiden saaman sosiaalityön tuen ja avun vähenemisestä terveydenhuollossa, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Osa hyvinvointialueista on vähentänyt terveyssosiaalityön vakansseja ja siirtänyt terveyssosiaalityöntekijöitä sosiaalihuollon yhteyteen kauemmaksi potilaiden hoitoyksiköistä viime vuosina toteutetuissa organisaatiouudistuksissa. Muutamilla hyvinvointialueilla terveyssosiaalityön palveluita ja asiantuntemusta tarjotaan sairaaloissa vain psykiatrian erikoisalalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin huolenaiheita, joita terveyssosiaalityössä tehdyt muutokset aiheuttavat sosiaalityöntekijöissä. Tutkimukseen osallistui 84 terveyssosiaalityöntekijää keväällä 2024.
– Terveyssosiaalityöntekijät olivat hyvin huolissaan terveyssosiaalityön antaman tiedon ja tuen vähenemisestä terveydenhuollossa, minkä myötä yhä useammat potilaat jäävät vaille apua ja sosiaaliturvaetuuksia. Terveyssosiaalityön muutoksen ajateltiin johtavan potilaiden ongelmien pitkittymiseen ja pahenemiseen, minkä seurauksena muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö lisääntyy ja yhteiskunnalle aiheutuu lisäkustannuksia, tutkimusryhmän johtaja yliopistonlehtori Heli Tiirola Itä-Suomen yliopistosta kertoo.
Tutkijoiden mukaan terveyssosiaalityö on perinteisesti nähty ennaltaehkäisevänä työnä. Sairastuneet tai vammautuneet asiakkaat ovat saaneet ajoissa talousneuvontaa, ohjausta tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä psykososiaalista ja kokonaisvaltaista tukea. Terveyssosiaalityön ennaltaehkäisevä merkitys tulisi nähdä asiakkaita ajoissa auttavana palveluna, jolloin valmiiksi heikkokuntoisena ja haastavassa elämäntilanteessa saa tarvitsemaansa tietoa ja tukea.
– Kun sairastunut jää ilman terveyssosiaalityön apua, terveydenhuollon ammattilaisten vastuu sosiaaliturvaneuvonnan ja psykososiaalisen tuen antamisessa kasvaa. Terveydenhuollon ammattilaiset eivät kuitenkaan ole sosiaalityön osaajia. Tämä kasvattaa jonoja hyvinvointialueiden muihin sosiaalipalveluihin ja Kelaan, missä terveyssosiaalityön osaamista on vaihtelevasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain yhtenä tavoitteena oli yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut, auttaa asiakkaita ennaltaehkäisevästi ja oikea-aikaisesti sekä sujuvoittaa asiakkaiden hoito- ja palvelupolkuja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Terveyssosiaalityössä tehdyt muutokset ovat ristiriitaisia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteeseen nähden, sillä terveyssosiaalityössä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota on tehty ja kehitetty Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.
– Terveyssosiaalityöntekijät arvelivat, että terveyssosiaalityö tulee vähenemään myös tulevaisuudessa, jolloin vain akuuteimmat asiat ehditään hoitaa. Läheisten saama tuki ja apu heikkenee potilaita enemmän. Suomessa on paljon yksinäisiä ihmisiä, kenellä ei ole läheisten tukea saatavilla. Ihmiset joutuvat pahimmillaan heitteille, Tiirola sanoo.
Kaikilla hyvinvointialueilla terveyssosiaalityötä ei ole vähennetty. Tutkijat pitävät tärkeänä, että terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kuullaan, kun tehdään ja suunnitellaan muutoksia.
Tutkimusryhmä koostuu terveyssosiaalityöstä kiinnostuneista tutkijoista.
Tutkimusartikkeli:
Tiirola, H., Leinonen, L., Riekkinen-Tuovinen, S., Metteri, A., Pylkkänen, L. & Vornanen, R. (2025). ”Asiat kasvavat ja jäävät hoitamatta, kerrostuvat ja jossain vaiheessa eskaloituvat” – Ter-veyssosiaalityöntekijöiden huolipuhe preventiivisen työotteen katoamisesta terveyssosiaalityön muutosprosessin myötä” Focus Localis 53(2), 9–27.