Suomalaisessa väestössä esiintyvä harvinainen TYROBP-geenimuutos lisää merkittävästi riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, osoitti Itä-Suomen yliopiston johtama tutkimus. Geenimuutos vaikuttaa aivojen tulehdusta säätelevien mikrogliasolujen toimintaan. Tulokset vahvistavat käsitystä muuttuneen tulehdusreaktion ja proteiinistressivasteen merkityksestä Alzheimerin taudin alkuvaiheessa.
Nasu-Hakolan tauti on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, joka aiheuttaa luustomuutoksia ja 30–40 vuoden iässä alkavia persoonallisuuden muutoksia ja dementiaa. Taustalla on TYROBP-geenin deleetio, jossa osa geenistä puuttuu. Tauti periytyy peittyvästi eli ilmenee vain, jos geenimuutos periytyy molemmilta vanhemmilta. Aikaisemmin on oletettu, ettei geenimuutoksen kantajille, jotka ovat perineet sen vain toiselta vanhemmalta, aiheudu siitä haittaa. Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoittaa, että TYROBP-geenideleetion kantajilla on merkittävästi lisääntynyt riski sairastua Alzheimerin tautiin.
Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Viime vuosina on löydetty useita uusia siihen liittyviä riskigeenejä, jotka aivokudoksessa ilmenevät pääasiallisesti mikrogliasoluissa. Nyt tutkijat osoittivat ensimmäistä kertaa, että aivojen mikrogliasoluissa ilmenevän TYROBP-geenin deleetiolla on myös yhteys kohonneeseen Alzheimerin taudin riskiin. Lisäksi geenimuutos johti sairastumiseen keskimäärin kaksi vuotta aiemmin verrattuna henkilöihin, joilla kyseistä geenimuutosta ei ollut.
TYROBP-geenin yhteyttä Alzheimerin tautiin ei ole aiemmin havaittu, koska sen muutokset ovat maailmalla erittäin harvinaisia. TYROBP-geenin deleetiota esiintyy lähes pelkästään suomalaisilla.
– Suomalainen FinnGen-tutkimushanke on yhdistänyt puolen miljoonan suomalaisen biopankkinäytteenluovuttajan geeni- ja terveystiedot ja tarjosi täten ainutlaatuisen aineiston tutkimuksemme pohjaksi, toteaa akatemiatutkija Henna Martiskainen Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä.
Tautimekanismien selvittämiseksi tutkimukseen kutsuttiin geenitietojen perusteella ikääntyneitä oireettomia henkilöitä Itä-Suomen biopankista. TYROBP-geenimuutoksen kantajien ja verrokkien verinäytteistä tuotetuilla solumalleilla selvitettiin geenimuutoksen vaikutuksia. Geenimuutoksen kantajien sekä Nasu-Hakolan tautia sairastavien soluissa havaittiin muun muassa korkeampi tulehdusvaste ja matalampi solun endoplasmakalvoston stressivaste kuin verrokeilla. Tutkimus osoittaa, että Nasu-Hakolan taudilla ja Alzheimerin taudilla on osin yhteisiä, mutta myös eri tautimekanismeja, joiden tunnistaminen voi edistää lääkehoitojen kehittämistä kumpaankin tautiin.
TYROBP-geenin tuottama DAP12 proteiini liittyy mikrogliasolujen toimintaa säätelevään TREM2-signalointireittiin, joka on parhaillaan Alzheimerin tautiin kohdistuvan lääkekehityksen keskiössä.
– Kun tulevaisuudessa saadaan tehokkaita hoitoja Alzheimerin tautiin, geeniperimä voi vaikuttaa hoidon valintaan. Silloin on tärkeää tuntea suomalaisessa väestössä taudille altistavat geenimuutokset ja niiden toimintamekanismit. Toisaalta tutkimuksemme luo toivoa, että osa Alzheimerin tautiin kehitettävistä lääkehoidoista voi tulevaisuudessa tuoda apua myös Nasu-Hakolan tautia sairastaville potilaille, Martiskainen summaa tutkimuksen merkitystä.
– Nyt julkaistu tutkimus on uusi avaus jatkumossa, joka perustuu Nasu-Hakolan taudin tunnistaneen professori Panu Hakolan sekä muiden suomalaisten tutkijoiden vuosien varrella tekemään uraauurtavaan työhön. Lisäksi tulokset korostavat translationaalisen tutkimuksen merkitystä, jossa perustutkimuksen ja potilaiden hoitoon liittyvän kliinisen osaamisen yhdistäminen tuottaa huomattavaa lisäarvoa tautimekanismien selvittämisessä, toteaa professori Mikko Hiltunen.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Tutkimus oli osa Suomen akatemian ja Sigrid Juséliuksen säätiön rahoittamia hankkeita.
äپٴᲹ:&Բ;
Akatemiatutkija Henna Martiskainen, p. 050 387 1326, henna.martiskainen (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, Kuopio
Professori Mikko Hiltunen, p. 040 355 2014, mikko.hiltunen (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, Kuopio
Tutkimusartikkeli:
Martiskainen H, Willman RM, Harju P, Heikkinen S, Heiskanen M, Müller SA, Sinisalo R, Takalo M, Mäkinen P, Kuulasmaa T, Pekkala V, Galván Del Rey A, Juopperi SP, Jeskanen H, Kervinen I, Saastamoinen K; FinnGen; Niiranen M, Heikkinen SV, Kurki MI, Marttila J, Mäkinen PI, Rostalski H, Hietanen T, Ngandu T, Lehtisalo J, Bellenguez C, Lambert JC, Haass C, Rinne J, Hakumäki J, Rauramaa T, Krüger J, Soininen H, Haapasalo A, Lichtenthaler SF, Leinonen V, Solje E, Hiltunen M. Monoallelic TYROBP deletion is a novel risk factor for Alzheimer's disease. Mol Neurodegener. 2025 Apr 29;20(1):50. doi: 10.1186/s13024-025-00830-3.
Tutkimusryhmät kuuluvat Itä-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteisöön (NEURO RC). NEURO RC tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisistä molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmissä tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitetään terapeuttisia lähestymistapoja sairauksien ehkäisyyn ja parantamiseen. Tutkimusyhteisö yhdistää biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Lue lisää ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Tutkimusyhteisön sivut: /en/research-community/neuroscience-neuro
X:
