Työpaikoilla tehdään erilaisia interventioita eli toimenpiteitä, joilla on tarkoitus edistää työntekijöiden terveyttä. Tällaisia interventioita ovat esimerkiksi ravitsemusneuvonta, liikunta, koulutus, stressinhallinta, mindfulness sekä työympäristön muokkaus terveyttä edistävään suuntaan. Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan johdonmukaisimmat tulokset työpaikoilla saavutetaan mielenterveyden edistämiseen ja stressin hallintaan liittyvien interventioiden, esimerkiksi mindfulness-ryhmien, avulla.
Myös verkon tai puhelimen kautta tapahtuvilla digitaalisilla interventioilla voidaan vähentää mielenterveyden oireilua ja stressiä. Painonhallinnassa puolestaan monimenetelmälliset menetelmät tuottavat tuloksia. Esimerkiksi työskentely-ympäristöä muokkaamalla pystyttiin paikallaan oloa vähentämään työpäivän aikana jonkin verran.
– On kuitenkin huomattava, että saadut vaikutukset ovat tutkimusten perusteella keskimäärin pieniä, eikä ole tietoa, miten kauan ne säilyivät intervention jälkeen osallistujien arjessa. Vain mindfulness-interventioiden vaikuttavuus näyttäytyi keskimäärin voimakkaana, tarkentaa Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Marianna Virtanen.
Pidemmillä seuranta-ajoilla tietoa vaikutusten säilymisestä
Tutkimuskatsauksessa analysoitiin vuosien 2011 ja 2024 välillä julkaistujen meta-analyysien tuloksia. Meta-analyysi on tutkimusmenetelmä, jossa useiden aiempien yksittäistutkimusten tulokset yhdistetään tilastollisesti.
Katsauksessa löydettiin yhteensä 88 meta-analyysia, joissa raportoitiin yhteensä 339 interventiota. Interventioista 36 prosenttia liittyi mielenterveyden edistämiseen ja stressin vähentämiseen, 25 prosenttia painonhallintaan tai sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn, 22 prosenttia kohdistui terveyskäyttäytymiseen ja 17 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn.
– Arvioimme interventiotutkimusten laatua ja havaitsimme, että vain 21 prosenttia ylsi edes keskinkertaiseen laatuun. Katsauksemme tulokset perustuvat näihin 21 prosenttiin tutkimuksista. Interventioiden tutkimusasetelmia ja toteuttamisprosessia tulisi parantaa ja seuranta-aikoja pidentää, jotta toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja pitkäaikaisvaikutuksista saataisiin tarkempaa ja luotettavampaa tietoa.
Työpaikka tavoittaa työssäkäyvän väestön ja on osa laajempaa terveyden edistämisen kenttää. Interventiot ovat Virtasen mukaan korkeimman tason näyttöä vaikuttavuudesta.
– Ja meta-analyysit, joissa yksittäistutkimukset yhdistyvät, antavat tutkittavasta kysymyksestä vahvempaa näyttöä ja luotettavampaa tietoa kuin yksittäiset tutkimukset.
Kansanterveyden näkökulmasta korkealaatuisten tutkimusten ja pitkäaikaisseurannan puute sekä olemassa olevan näytön hajanaisuus estävät toistaiseksi täysin luotettavat johtopäätökset interventioiden merkityksestä ja kokonaisvaikutuksista.
Artikkelin tiedot:
Marianna Virtanen, Tea Lallukka, Marko Elovainio, Andrew Steptoe, Mika Kivimäki, Effectiveness of workplace interventions for health promotion, The Lancet Public Health, Volume 10, Issue 6, 2025, Pages e512-e530, ISSN 2468-2667, .
äپٴᲹ:
Professori Marianna Virtanen, Itä-Suomen yliopisto, marianna.virtanen@uef.fi p. +358 50 4483445
Professori Mika Kivimäki, ղöٱlaitos ja Helsingin yliopisto, mika.kivimaki@helsinki.fi
