91����

Siun soten keväällä 2021 uudistettu henkilöstöyksikkö osallistui useamman tiimiläisen voimin Itä-Suomen yliopiston HR-lainsäädännön täydennyskoulutukseen 2021–2022 (5 op). Henkilöstöpäällikkö Mari Ojalammen lisäksi koulutukseen osallistui yksikön kolme HR-asiantuntijaa: Mari Havula, Tiina Rolser ja Titta Turunen.

HR-asiantuntija toimii muun muassa toimialueiden johdon kumppanina henkilöstöjohtamisen erilaisissa kysymyksissä, kuten haastavissa palvelussuhdeoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.

– Tiimin toiminta on vasta aluillaan, mutta meistä on muodostunut tiivis yksikkö, jossa sparraamme toisiamme. Jokaisen on pystyttävä sijaistamaan toisiaan, etenkin akuuteissa tilanteissa. Tiimimme asiantuntijat ovat tulleet erilaisista taustoista, ja kaikki ovat matkan varrella koonneet osaamistaan eri reittien kautta. Tämä koulutus tuli meille äärimmäisen hyvään aikaan, ja koulutuksen kautta pystyimme tarjoamaan kaikille uuteen tehtävänkuvaan siirtyneille ja uusille rekrytoiduille henkilöille samat edellytykset työssämme vastaan tulevien kysymysten ratkaisemiseen, kertoo Mari Ojalammi.

– Tämä koulutus oli juuri hyvä tähän tilanteeseen osana perehtymistä uusiin tehtäviin. Koulutuksen toteutustapakin tuki sitä, että koulutuksen suorittaminen ei ollut työn ohessa liian raskasta, toteaa Mari Havula.

Tiiminä opittua peilataan arjen työhön case-tapausten kautta

Osallistujien mukaan oppimista edesauttoi erityisesti se, että koulutukseen osallistui useampi henkilö samasta tiimistä. Yhdessä koulutuksen sisältöön on helppo myöhemmin palata ja pohtia sekä peilata asioita käytäntöön.

– Koin kivaksi, että meidän tiimimme oli mukana samassa koulutuksessa, kun päästiin sitten pallottelemaan ja purkamaan koulutuksen antia, Rolser toteaa.

– Oli helpompi keskustella yhdessä, olisiko tässä sovellettavissa samaa ratkaisumallia kuin kouluttajan nostamassa tapauksessa, kun olimme kaikki osallistuttu samaan koulutukseen ja kuunnelleet saman luennon, Titta Turunen hehkuttaa.

– Monesti on tullut sellainen tilanne, että hei, tätähän käsiteltiin luennolla, ja sitten palataan materiaaleihin, että mitä kouluttaja olikaan tästä sanonut. Selvästi on jäänyt takaraivoon asioita, että tätähän käsiteltiin siellä koulutuksessa, täydentää Havula.

Lisäksi kouluttaja Jaana Paanetojan tapa käsitellä asioita case-esimerkkien kautta saa osakseen hehkutusta.

– Jaana ei pelkästään esittele, miten laissa sanotaan, vaan hän nostaa esimerkkejä ja havainnollistaa siten, mitä se (lainsäädäntö) tarkoittaa, täsmentää Havula.

Rolser nostaa esiin, kuinka oikeustapausten läpikäynti asiantuntijan johdolla tuo lisäksi varmuutta omaan työhön, ja voi jopa sytyttää kipinän uudenlaiseen oppimiseen.

– Kun itsellä ei ole varsinaisesti oikeustieteellistä koulutustaustaa, koulutuksen myötä oma tekeminen hr-asiantuntijana syveni ihan eri tavalla. Koulutuksesta sai varmuutta, ettei aina tarvitse miettiä ja palata tarkastamaan yksityiskohtia esimerkiksi lakiteksteistä. Silmät avautuivat siihen, miten kiehtovaa syventävää tietoa voi saada oikeustapauksiin tutustumalla, ja miten paljon kirjallisuutta on olemassa tämän meidänkin työn tueksi, toteaa Tiina Rolser.

Opintopisteet eivät ole vain numeroita

Juridiikan täydennyskoulutuksissa on yleensä mahdollista osallistua pelkästään luennoille tai halutessaan voi suorittaa opintopisteitä, joiden eteen on tehtävä lisäksi kirjallisia tehtäviä. HR-lainsäädännön täydennyskoulutuksessa omaan työhön kytkeytyvistä kirjallisista tehtävistä sai kouluttajalta palautteen, ja omaa osaamistaan pääsi testaamaan monivalintakokeella, kertoo koulutuksen suunnittelija Anne Keränen.

– Motivaatio tätä koulutusta kohtaan kasvoi, kun oli mahdollisuus saada opintopisteet. Se oli jo alusta saakka erityinen plussa. Esseen tekeminen oli todella hyödyllistä myös oman työn kannalta, koska joutui pohtimaan sellaista asiaa, joka toistuu käytännön työssä, mutta on ehkä kokenut asian hankalana, ja nyt oli aikaa pysähtyä prosessoimaan sitä kunnolla, Turunen miettii.

Havula antaa arvoa sille, että opintopisteet suorittamalla jäi myös paremmin näkyväksi, että on suorittanut tällaisen koulutuksen, ja sanallinen palaute tehtävistä antaa itselle enemmän kuin pelkkä arvosana.

– Oppimistehtävät pakottavat palaamaan koulutuksen sisältöihin. Jokaiselle jokin koulutuksen teemoista oli varmasti vieraampi, ja kaikki asiat eivät voi olla ulkomuistissa. Annan erityistä painoarvoa esseetehtävälle ja esihenkilönä uskon, että tehtävän pohtiminen on hyödyttänyt jokaista tiimiläistä. Uskon, että tiimin oikeustieteellinen ajattelu on kehittynyt koulutuksen aikana, ja erityisesti kirjallisen tehtävän myötä, koska tekstin laatu on tärkeää näissä tehtävissä, sanoo Ojalammi.  

– Tiivis yhteistyö on nyt ja jatkossakin meidän tiimimme toimintatapa, Ojalammi toteaa.