Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan matkailukokemuksia tulisi kehittää yhteistyössä matkailijoiden ja palveluja tarjoavien kesken. Yhteiskehittämisen avulla palveluja on mahdollista kohdistaa paremmin erilaisiin tarpeisiin ja odotuksiin. Asiakkaiden näkökulmien ja kokemusten huomioiminen on erityisen tärkeää, kun tavoitellaan matkailuelämystä, joka mielihyvän ja rentoutumisen lisäksi vahvistaa myös syvempää hyvinvointia.
– Tällainen hyvinvointi liittyy muun muassa elämänarvojen selkiytymiseen, itsensä kehittämiseen sekä luontosuhteen vahvistumiseen, apulaisprofessori Henna Konu kertoo.
Tourism Recreation Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan, miten luonnonläheiset hyvinvointimatkailukokemukset voivat tukea matkailijoiden syvällistä henkilökohtaista muutosta. Tutkimus tuo esiin, kuinka osallistava suunnittelu voi toimia keskeisenä menetelmänä asiakaslähtöisten, merkityksellisten ja hyvinvointia edistävien matkailupalvelujen kehittämisessä.
Luontoympäristöllä – erityisesti metsämaisemilla ja hiljaisuudella – on luonnonläheisten hyvinvointimatkailukokemusten synnyssä keskeinen rooli. Tutkimuksen mukaan huolella suunnitellut luontomatkailukokemukset voivat olla aidosti saada aikaan muutosta. Ne eivät ainoastaan lisää hyvää oloa hetkellisesti, vaan voivat synnyttää oivalluksia, jotka johtavat elämänsuunnan tarkasteluun ja arjen muuttumiseen. Samalla ne voivat vahvistaa ihmisen luontosuhdetta ja tukea kestävämpää elämäntapaa.
– Suomalais-japanilaisen yhteiskehittämisemme tuloksena olemme oppineet, että yhteys on avainsana. Tämä tarkoittaa matkan sisältöjen ja kokemusten suunnittelua siten, että ne voivat tukea matkailijan yhteyden syventymistä fyysiseen luontoon, muihin ihmisiin ja ennen kaikkea itseensä. Yhteys mahdollistaa avautumisen ja avautuminen oivallusten synnyn ja myönteisen muutoksen, SaimaaLife -yrittäjä Mari Ahonen kertoo.
۳ٱٲö paikallisten toimijoiden kanssa voi rikastuttaa matkailutarjontaa
Tutkimus tarjoaa käytännön suosituksia luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittäjille. Se korostaa asiakaslähtöisen suunnittelun ohella yhteistyön merkitystä myös paikallisten toimijoiden välillä. Paikallisten yrittäjien, yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö voi rikastuttaa matkailutarjontaa, lisätä sen aitoutta ja paikallista sitoutuneisuutta sekä jakaa palvelutuotannon vastuuta useamman toimijan kesken.
– Näin voidaan myös keventää yksittäisten pienyrittäjien hallinnollista taakkaa ja lisätä alueellista elinvoimaa.
Järvi-Suomen alueella toteutettu tapaustutkimus tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miten osallistavaa suunnittelua voidaan hyödyntää matkailupalveluiden kehittämisessä. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa niin alan tutkijoille kuin matkailuyrittäjille ja -kehittäjille.
– Matkailuyrittäjät ympäri maailmaa voivat hyötyä alueellisesti sopivien yhteissuunnittelumallien soveltamisesta SaimaaLifen suomalais-japanilaisen yhteistyön pohjalta. Räätälöimällä ne paikallisiin olosuhteisiin yrittäjät voivat esimerkiksi suunnitella yhdessä paikallisten toimijoiden, kuten alkuperäisyhteisöjen ja paikallisten mikro-pienten ja keskisuurten yritysten, kanssa mielekkäitä luonto-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailukokemuksia ja varmistaa sellaisten kestävien liiketoimintamallien käyttöönoton, jotka tukevat alueellisia talouksia ja ovat samalla linjassa sidosryhmien arvojen kanssa sekä tarjoavat tuotteita ja palveluita, jotka täyttävät tai ylittävät matkailijoiden odotukset, tutkijatohtori Kelsey Johansen sanoo.
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Henna Konu, puh. 050 305 9023, henna.konu(at)uef.fi
Kelsey Johansen, puh. 050 431 2360, kelsey.johansen(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Kelsey M. Johansen & Henna Konu. Designing transformative nature-based wellbeing tourism experiences: a case study from the Finnish Lakeland Region. Tourism Recreation Research. 2025.