Itä-Suomen yliopiston urapalvelut on auttanut opiskelijoita työnhaussa sekä ura- ja työllistymisvalmiuksien oppimisessa 30 vuoden ajan.
Kolmekymmentä vuotta sitten elettiin kovia aikoja Suomessa. Lama iski rajusti 1990-luvulla ja herätti yliopistot perustamaan ura- ja rekrytointipalveluita opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.
Laman jäljiltä kannettiin huolta opiskelijoiden työelämävalmiuksista. Riittääkö osaaminen tulevaisuudessa, kysyi Aikuiskasvatus-lehti vuonna 1999. Artikkelin kirjoittajat Jari Lindqvist ja Jyri Manninen olivat huolissaan yliopistoista valmistuvien projekti- ja tiimityötaidoista, elämänhallintataidoista ja verkostovalmiuksista, joihin ”nykyisellään yliopistoista valmistuvien taidot ja osaaminen eivät näytä vastaavan”.
Vuosituhannen alun henkeä kuvastaa puolestaan Joensuun yliopiston työelämäopas, jonka sanoin nyt ”akateemisetkin joutuivat kokemaan epäsäännöllisiä työsuhteita ja työttömyyttä”. Tuolloin työmarkkinoita leimasivat pätkä- ja keikkatyöt, eriarvoisuus ja syrjäytyminen. Oppaan mukaan ”moni jaksaa yhä toivoa vanhojen hyvien aikojen palaavan, vaikka työelämän rakenteet muuttuvat yhä kiihtyvällä vauhdilla.”
Työelämäopas vinkkasi opiskelijoita hakemaan tietoa avoimista työpaikoista lehti-ilmoituksista, työvoimatoimistoista, yliopiston ilmoitustaululta, työvoiman vuokraustoimistoista – ja internetistäkin. Myös verkostojen ja suhteiden hyödyntäminen, oman osaamisen markkinointi ja yrittäjäksi ryhtyminen olivat neuvoiksi.
Moni nykyinen yliopisto-opiskelija on syntynyt 2000-luvulla, mutta kuulostavatko 1990-luvun huolenaiheet opiskelijoiden työllistymisestä ja työelämävalmiuksista tutuille yhä tänään? Tutulta kuulostaa, myöntää Itä-Suomen yliopiston uraohjaaja Outi Suorsa.
– Pinnalle on jälleen noussut huoli akateemisten työttömyydestä, joka on ennätyskorkealla. Erityisesti tällä hetkellä huolestuttaa vastavalmistuneiden tilanne, samoin työttömyyden pitkittyminen, sanoo Suorsa.
Toisaalta pätkätöiden rinnalle on nykyisin tullut uusia tapoja työllistää itsensä kuten alustatalous ja freelancer-työ, joita ei koeta niin raskaina vaihtoehtoina kuin kenties 1990-luvulla.
– Nykyisin hyväksytään ehkä helpommin se, että elanto voi tulla useasta paikasta. Työelämässä tarvittavat taidot ovat edelleenkin yllättävän samoja, mutta toivottavasti yliopistossa on myös onnistuttu paremmin kehittämään opetusta vastaamaan työelämätaitoja.
Rekrytointipalvelut
Raikasta vettä suoraan lähteestä. Tarvitsetko fiksun nuoren ihmisen tekemään sen, mitä et itse ehdi, tahdo tai tohdi tehdä? Kun kerrot meille, millaista osaajaa etsit, me toimitamme sinulle tiedot sopivista henkilöistä valintaasi varten. Maksutta.
Pro Gradu – maisterin taidonnäyte käytettävissäsi
Pro Gradu on yliopistosta valmistuvan opiskelijan kisällintyö. Siksi hän haluaa laittaa likoon kaiken tietonsa ja taitonsa. Ja vielä mielellään yliopiston ulkopuolella. Ehkäpä sinun yrityksessäsi?
Yliopistoharjoittelija – Kuopiosta tai kaukomailta
Yliopistoharjoittelija ei pelkää vaativaakaan tehtävää. Ulkomainen harjoittelija antaa sinulle tilaisuuden verryttää vierasta kieltä. Samalla voit oppia uusia käytännön tapoja hoitaa vaikkapa liikeyhteyksiä ulkomaille. Puhumattakaan harjoittelijan kautta syntyvistä uusista kontakteista sekä yhteydenpidosta vielä harjoittelun jälkeenkin.
Koulutus ja valmennus
Tieto on kuin raha – täysin hyödytöntä, ellei sitä voi käyttää. Koulutamme opiskelijoitamme löytämään osaamisensa ja sille sopivimman käyttöympäristön työnantajien tarpeet huomioiden. Tästä syntyy lisäarvoa myös työnantajalle.
Entä pätevätkö lamavuosien työnhaun vinkit yhtä hyvin nykyisin?
– Työnhaun kanavien osalta huomaa aikojen muuttuneen. Suurin osa kaikenlaisesta tiedottamisesta on siirtynyt verkkoon ja sosiaalisen median alustoille. Tiedonhaku näiltä osin on helpottunut mutta toisaalta myös nopeutunut. Työnhakijalta vaaditaan siis paitsi hyviä tiedonhakutaitoja, myös nopeutta!
Urapalvelut avuksi opintojen kaikissa vaiheissa
Yliopistojen urapalveluiden toiminta vakinaistui osaksi opiskelijoiden neuvonnan arkea lamavuosien jälkeen. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta, kun urapalvelutoiminta alkoi Itä-Suomen yliopiston edeltäjissä Joensuun ja Kuopion yliopistoissa.
Opetusministeriön erillisrahoituksella käynnistetyt ura- ja rekrytointipalvelut toimivat Joensuun yliopistossa aluksi täydennyskoulutuskeskuksessa vuosina 1995–1999. Kun urapalvelut siirtyi yliopiston perusrahoitukseen vuonna 2000, perustettiin uraohjaajan ja rekrytointipäällikön virat opintopalveluihin.
Mikä uraohjaajien työnkuvassa ja urapalveluiden toiminnassa on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä?
– Urapalvelujen tarjonnassa on ollut alusta alkaen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden henkilökohtainen uraohjaus, urasuunnittelun ja työnhaun koulutukset sekä harjoittelu- ja työpaikkojen välitys ja niihin liittyvä ohjaus niin opiskelijoiden kuin myös työnantajien suuntaan, kertoo uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen.
Kun huoli oli akateemisen työttömyyden kasvun taittamisessa, työnhakijoiden ja työnantajien yhdistäminen oli isossa roolissa yliopiston urapalveluissa. Urapalvelujen työntekijät kontaktoivat työnantajia ja etsivät työpaikkoja. Valmistuneilta kerättiin paperilomakkeilla ansioluettelot, joiden avulla saatettiin yhteen sopivat työnantajat ja työnhakijat. Harjoittelupaikkailmoituksia ja opinnäytetyönaiheita jaettiin fyysisille ilmoitustauluille kampuksilla ja lähetettiin sähköpostilistoille.
– Alussa kohderyhminä olivat valmistumassa olevat ja valmistuneet. Ohjaustoiminta keskittyi työnhakuneuvontaan. Sitten urapalveluiden toiminta laajeni koskemaan opintojen kaikissa vaiheissa olevia opiskelijoita, ja ohjauksen painopiste siirtyi opintojen aikaisen työelämäorientaation rakentamiseen ja uraohjaukseen.
Urapalvelut elää ajassa ja yhteistyössä
Suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen henkilöstö perusti alkuvuosina yhteistyöverkoston Aarresaaren, jolla on ollut merkittävä asema urapalvelujen kehittämisessä.
– ۳ٱٲötä on tehty erityisesti valmistuneiden työllistymisen seurannassa. Työpaikkojen välitykseen otettiin käyttöön yhteinen JobBoard -alusta jo 1990-luvun lopulla, nykyisin käytössä on JobTeaser-alusta. Yhteistuumin olemme järjestäneet myös urapalvelujen henkilöstölle koulutuksia, kertoo Vallius-Leinonen.
Nykyisin yliopistojen urasuunnittelun ja uraohjauksen merkitys on yhteiskunnassa kasvanut ja tunnistettu paremmin. Urapalvelut tekee tiiviisti yhteistyötä ainelaitosten, ylioppilaskunnan, työnantajien, ministeriöiden, työvoimahallinnon ja ammattiliittojen kanssa.
Urapalvelut vastaa myös nykyajan tarpeisiin toiminnassaan.
– Erityisen tuen tarve alkoi näkyä vahvasti uraohjauksissa 2010-luvulla. Olemme hankkineet osaamista nepsy-valmennukseen sekä käynnistäneet yliopistossa Otetta opintoihin -ryhmätoimintaa ja henkilökohtaista nepsyohjausta. Autamme myös kansainvälisiä opiskelijoita englanniksi Talent Hub Eastern Finland -hankkeen myötä.
Aarresaari-verkosto on vuonna 2002 perustettu suomalaisten yliopistojen ura- ja työelämäpalveluiden valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka tuottaa palveluita yliopisto-opiskelijoille ja vastavalmistuneille sekä yliopistoille, työnantajille ja muille sidosryhmille.
Verkoston tavoitteena on edistää yliopisto-opiskelijoiden sekä vastavalmistuneiden urataitojen kehittymistä ja työelämään sijoittumista sekä kehittää yliopistojen työelämäyhteyksiä ja harjoittelukäytäntöjä.
Verkostoon kuuluu nykyisin 13 yliopistoa ja sen piiriin 162468 opiskelijaa. Aarresaaren kautta ilmoitettiin 15362 työ- ja harjoittelupaikkaa vuonna 2024. Useissa verkoston yliopistoista on käytössä työ- ja harjoittelupaikkojen välityspalvelu JobTeaser.
Aarresaari-verkosto tukee työnantajia opiskelijoiden tavoittamisessa ja tulevaisuuden osaajien rekrytoinnissa. Aarresaaren verkkosivuston kautta voi etsiä eri alojen osaajia, jotka etsivät koulutustaan vastaavia töitä, harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia opinnäyteyhteistyöhön.
Verkoston uraseurantatyöryhmä koordinoi ja toteuttaa yliopistojen valtakunnallisia maistereille ja tohtoreille suunnattuja uraseurantoja. Seuranta tuottaa systemaattista ja kattavaa tietoa muun muassa akateemisten työllistymisen laadusta sekä yliopistokoulutuksen vastaamisesta työelämän osaamistarpeisiin.
Verkosto tarjoaa lisäksi yrityksille ja organisaatioille yhteistyön ja yhteiskehittämisen mahdollisuuksia yliopistojen kanssa. ۳ٱٲö voi tarkoittaa esimerkiksi tapahtumia, mentorointia tai opetukseen osallistumista.
ä:
Koronapandemian jälkeen urapalveluiden tarjoamat opintojaksot ovat opiskeltavissa hybridimallin mukaisesti joko itsenäisesti verkossa tai ryhmäharjoituksina verkkovälitteisesti. Yksilöllistä uraohjausta ja työnhakuneuvontaa saa niin paikan päällä kampuksilla kuin verkkovälitteisesti etänä.
Siirtymä etä- ja hybriditoimintaan on tarkoittanut urapalveluille isoa ajattelun muutosta sekä opintojaksojen materiaalien ja pedagogiikan uudistamista. Oppimateriaalien tuottamiseen ja etäkurssien elävöittämiseen on kartoitettu erilaisia tapoja. Tänä vuonna kehitetään muun muassa pelillisyyttä generalistialojen työnhaun ja urasuunnittelun kursseihin.
– Projektissa testataan ja kehitetään pakohuonepedagogiikkaa ja pelillisyyttä hyödyntäviä sovelluksia sekä tekoälyä sisällöntuotannossa ja urasuunnittelun ja työnhaun prosessien mallintamisessa, kertoo uraohjaaja Janne Saarela.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Ajat ovat muuttuneet, mutta yliopiston urapalveluiden ydintehtävä on pysynyt: urapalvelut auttaa yliopisto-opiskelijoita uraan ja työelämään liittyvissä pohdinnoissa sekä tarjoaa koulutusta ja neuvoja urasuunnitteluun ja työnhakuun.
Entä mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Korkeakoulutettujen työllisyysnäkymä vuonna 2025 on karua luettavaa: mukaan työttömien korkeakoulutettujen lukumäärä nousi ennätyksellisen suureksi tammikuussa 2025, vastavalmistuneiden työttömyys oli kasvussa ja työttömyyden nousussa ei ollut hidastumisen merkkejä.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet, yritysyhteistyöstä vastaavat Lassi Valli ja Emilia Kivikoski ovat huomanneet, että kilpailu työpaikoista on kiristynyt jonkin verran.
– Omalla alallani kauppatieteissä kesätyöpaikan saanti on vaikuttanut vaatineen tavanomaista enemmän sinnikkyyttä opiskelijoilta tänä ja viime vuonna. Yleisesti ottaen oman alan työpaikkojen saanti on osin alakohtaista, sillä suhdannevaihtelut vaikuttavat eri volyymillä eri aloihin, Valli sanoo.
Valli ja Kivikoski muistuttavat, että keskusteluiden perusteella opiskelijoiden tulevaisuuden näkymät ovat pääsääntöisesti myönteiset ja odottavat. Yksilö- ja alakohtaisia eroja löytyy toki.
– Huolet työllistymisestä ovat hyvinkin alakohtaisia. Meillä on koulutuksia, joista on mahdollista saada töitä heti valmistumisen jälkeen, ja joitain, mistä niitä joutuu etsimällä etsimään, Kivikoski kertoo.
Uraohjaaja Janne Saarela muistuttaa, että korkeasti koulutettujen työllisyystilanne on vaihdellut vuosien varrella ja vaihtelee tulevaisuudessakin. Erilaisiin suhdanteisiin on hyvä varautua työnhakijana.
– Urapalveluiden koulutuksissa pyritään huomioimaan myös valmentamista ja varautumista pettymyksiin ja turhautumiseen, jota työnhaku ja työllisyystilanne väistämättä aiheuttaa.
Harjoittelut ovat sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla yksi tärkeimmistä väylistä oman alan töihin. Olen erittäin huolissani siitä, että EU:n ulkopuolisista maista tulevat ja täällä korkeakoulutetut asiantuntijat eivät pääse osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin töihin.
Hanna Reinikainen
Uraohjaaja
Erityisen vaikea tilanne on kansainvälisten osaajien työllistymisessä Itä-Suomeen. Urapalvelut tarjoaa kansainvälisille opiskelijoille perehtymistä suomalaiseen työelämään, tukea verkostoitumiseen ja kannustaa suomen kielen opiskeluun. Tällä hetkellä kaikki urapalveluiden opintojaksot ja ohjauspalvelut ovat tarjolla myös englanniksi.
– Kansainvälisten opiskelijoiden pääseminen osaksi paikallisia asiantuntijatason työmarkkinoita on paljon vaikeampaa kuin kantaväestöllä. Opiskelijamäärien kasvaessa ja kilpailun kiristyessä tarvitaan mittavia toimia erityisesti työnantajien tahtotilan muuttamiseksi, että he rohkenisivat palkata suomea vasta välttävästi puhuvia harjoittelemaan asiantuntijatöiden tekoa Suomessa. Harjoittelut ovat sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla yksi tärkeimmistä väylistä oman alan töihin. Olen erittäin huolissani siitä, että EU:n ulkopuolisista maista tulevat ja täällä korkeakoulutetut asiantuntijat eivät pääse osaamistaan ja koulutustaan vastaaviin töihin, vaan jämähtävät hanttihommiin tai lähtevät muualle, jossa he saavat oman tasoisiaan vaativia asiantuntijatyötä, painottaa uraohjaaja Hanna Reinikainen.
Englanninkielisten urapalveluiden kehittäminen jatkuu Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa vuosina 2023–2027. Hanke edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja palveluita itäsuomalaisten ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja työnantajien yhteistyössä. Yliopistosta urapalveluiden lisäksi hankkeessa ovat mukana jatkuvan oppimisen keskus, kehittämispalvelut sekä kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Kielikeskus on myös laajentanut opetustarjontaa ja tarjoaa syksystä 2025 lähtien Suomi toisena kielenä -sivuainekokonaisuuden, jossa on perinteisen kielitaidon opiskelun ohella puhekieleen ja suomalaiseen elämänmenoon perehdyttäviä kursseja.
Työnhakua mullistaa parhaillaan tekoäly. Työnantajat hyödyntävät tekoälyä muun muassa suurten hakijajoukkojen seulomisessa rekrytoinneissa. Lisäksi työnhakija voi käyttää tekoälyä työhakemusten ja ansioluetteloiden jäsentelyyn.
– Koen, että paras apu työnhakijalle on käyttää tekoälyä keskustellen ja pyytää vinkkejä asioihin, joita työnhakijan kannattaa korostaa hakiessaan juuri tiettyyn työpaikkaan. Tekoälyn tuotoksia ei kannata esittää sellaisenaan hakemuksessaan. Tekoälyltä saa myös hyvin vinkkejä työhaastatteluun valmistautumiseen tai esimerkiksi videoesittäytymisen valmisteluun, kertoo uraohjaaja Janne Saarela.
Tekoälyn oletetaan muuttavan työmarkkinoita ja työelämää kaikkineen: jopa kokonaisia ammattialoja saattaa poistua tekoälyn myötä ja vastaavasti tilalle syntyy uusia.
– Nykypäivän ja tulevaisuuden työelämään ja sen tarpeisiin valmistautuessa on entistä tärkeämpää korostaa ympäröivän yhteiskunnan jatkuvaa muutosta ja varautumista yllätyksellisyyteen, Saarela muistuttaa.
äپٴᲹ&Բ;
Itä-Suomen yliopiston urapalvelut, urapalvelut@uef.fi
