91����

SOMA-hankkeessa arvioitiin, miten maaseutualueilla on sopeuduttu väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen, ja onko sopeutuminen tuottanut uutta elinvoimaa.

Kun väki kaikkoaa, kuntien on entistä tarkemmin mietittävä, mihin hupenevat resurssinsa käyttävät. Itä-Suomen yliopistossa kuntien sopeutumiskeinoja on tutkittu jo pitkään.

Tuoreen tutkimuksen mukaan älykäs sopeutuminen tarjoaa kunnille työkaluja pitkäaikaiseen ja systemaattiseen muutosjoustavuustyöhön. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuntien uudistumisen ja innovoinnin keskeisenä lähtökohtana on paikkaperustaisuu

Yleisölle avoimessa juhlaseminaarissa keskustelaan Karjalan tutkimuslaitoksen käännekohdista sekä rajoista ja rajanvedoista epävarmuuden ja väkivallan ajassa.

Kokeilun tavoitteena on vastata harvaan asuttujen alueiden työvoiman tarpeisiin ja elinvoiman kehittymiseen.

Strategiatarkastelussa selvitettiin kuntien elinvoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kunnat vastaavat haasteisiin perinteisin ja uusin keinoin.

Vähenevän väestön alueet tarvitsevat kasvun suunnittelun sijaan sopeutumisoppia taantumaan, sanoo aluetutkimuksen ja talousmaantieteen professori Teemu Makkonen.

Palvelujen ulkoistaminen kunnista kuntaomisteisiin osakeyhtiöihin on haastavaa. Henkilöstön muutosvalmennus ja osallistaminen muutokseen helpottaisivat siirtymää.

Äly-hanke luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hanke käynnistyi tutkimuskirjallisuuden analyysillä. Kirjallisuuskatsaus vastaa kysymykseen, miten älykästä sopeutumista on mahdollista määrittää.

Äly-hanke luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista.