Japanin kielen oppiaine täytti Itä-Suomen yliopistossa tänä vuonna 30 vuotta. Sen juuret johtavat Savonlinnan kampukselle kansainvälisen viestinnän laitokselle.
– Silloisella, nyt jo edesmenneellä, laitosjohtaja Pauli Roinilalla oli vahva näkemys siitä, että yliopiston kielivalikoimaan tarvittaisiin aasialaisen kielen ja kulttuurin oppiaine, muistelee yliopistonlehtori Terttu Rajala, joka on vastannut kohta 27 vuoden ajan japanin kielen ja kulttuurin oppiaineen perus- ja aineopinnoista Itä-Suomen yliopistossa.
Japanin kieli päätettiin ottaa laitoksen valikoimaan vuonna 1993, ja opetus pääsi käynnistymään seuraavana vuonna. Aluksi kokonaisuutta pidettiin kuitenkin liian eksoottisena, ja jotkut opettajat jopa kielsivät oppilaitaan ottamasta japania sivuaineeksi.
– Innostuneita opiskelijoita riitti kuitenkin pienestä karsastuksesta huolimatta saman tien. Ensimmäiset kolme vuotta kieltä opetti Virpi Serita.
Opiskelijoita usealta eri alalta
Terttu Rajala on opettanut japanin kieltä ja kulttuuria yliopistotasolla yhteensä yli 30 vuotta.
– Tänä aikana kielen suosio on kasvanut tasaisesti. Myös opettajien koulutusta on kehitetty, joten sekin on osaltaan lisännyt opintojen kiinnostavuutta.
Vielä 1970-luvulla japani kiinnosti lähinnä kamppailulajien harrastajia. 1990-luvulla kielestä kiinnostuivat taas mangan ja animen harrastajat.
– Tällä hetkellä japania opiskellaan kuitenkin lähinnä siksi, että sitä tarvitaan työelämässä. Itä-Suomen yliopistossa japanin kielen opiskelijat tulevat eri aloilta – vieraiden kielten opiskelijoiden lisäksi meillä on opiskelijoita myös esimerkiksi kauppa-, oikeus-, metsä- ja tietojenkäsittelytieteistä.
Japanin kielen oppiaine muutti Savonlinnasta Joensuuhun vuonna 2008, jolloin sitä pystyi opiskelemaan perusopintojen verran. Vuonna 2011 mukaan lisättiin myös aineopinnot, jotka mahdollistavat sen, että osan opinnoista voi tällä hetkellä suorittaa Japanissa erilaisissa vaihtopaikoissa.
Juhlavuosi huipentui erityiseen konferenssiin
Joissain yliopistoissa japanin kielen opinnot kootaan eri oppiaineista ja yksiköistä. Itä-Suomen yliopistossa koko oppiainekokonaisuus opetetaan humanistisessa osastossa, ja kursseja on sekä kielestä että Japanin kirjallisuudesta ja kulttuurista.
– Tällä hetkellä oppiaine on erittäin elinvoimainen. Sen hyvän kehityksen takana on joukko henkilöitä, jotka ovat suhtautuneet ajan saatossa alaan positiivisesti. Esimerkiksi humanistisen osaston entinen johtaja Risto Turunen sekä kaikki esihenkilöni ovat aina olleet japanin kielen ja kulttuurin suhteen hyvin myönteisiä ja kannustavia, Rajala kiittelee.
Oppiaineen 30-vuotista taipaletta päästiin juhlistamaan kansainvälisessä konferenssissa Joensuun kampuksella joulukuun alussa.
– Saimme tilaisuuteen japanin kielen alalla kansainvälisesti tunnettuja henkilöitä juhlapuhujiksi. Myös suomalaisia Japanin tuntijoita oli paikalla runsaasti. Iloitsen erityisesti siitä, että saimme järjestää tällaisen Suomen oloissa hyvin harvinaisen konferenssin.
