Erityispedagogiikan alan väitös tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani tarkastellaan oppilaiden itsesäätelyyn, eli tarkkaavuuden ja tunteiden hallintaan, liittyviä kokemuksia kouluvuoden aikana. Koulukontekstissa itsesäätelyllä viitataan tavoitteelliseen toimintaan, jossa oppija kiinnittää huomionsa tilanteen kannalta olennaisiin asioihin ä säätelee oppimistilanteissa viriäviä tunteitaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Itsesäätelytaitojen lisäksi tärkeää on se, kuinka paljon oppija luottaa näihin taitoihinsa. Tätä luottamusta kutsutaan itsesäätelyn minäpystyvyydeksi.
Oppimistilanteissa juuri itsesäätelyn minäpystyvyydellä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka hyvin yksilö onnistuu ylläpitämään tarkkaavuuttaan kilpailevien ärsykkeiden keskellä, rauhoittelemaan itseään harmituksen tunteiden äärellä ä ponnistelemaan tehtäväsuoritusten vaiheiden läpi. Minäpystyvyysuskomukset ovat merkityksellisiä, sillä ne ohjaavat ajattelua omista kyvyistä toimia ja suoriutua erilaisissa oppimistilanteissa – mahdollisesti jopa enemmän kuin mitä todelliset taidot ovat.
Uskomukset minäpystyvyydestä kumpuavat aiemmista oppimistilanteisiin liittyvistä kokemuksista. Näitä kokemuksia kutsutaan minäpystyvyyden lähteiksi. Lähteisiin kuuluvat aiemmat onnistumiskokemukset, vertaisten onnistuminen vastaavissa tilanteissa, saatu palaute ja kannustus ä oppimistilanteessa virinneet tunnekokemukset.
Ymmärrys minäpystyvyydestä ja erityisesti siihen vaikuttavista kokemuksista voi tukea pedagogista suunnittelua ja kohdentamista ä yleisellä että yksilöllisellä tasolla erilaisissa oppimistilanteissa. Oppimiseen liittyvät kokemukset ja niistä tehtävät tulkinnat eivät nimittäin vaikuta ainoastaan oman pystyvyyden kokemukseen oppimistilanteessa, vaan ne voivat olla merkityksellisiä myös oppilaiden itselleen asettamien tulevaisuuden tavoitteiden kannalta ä siinä, miten oppilaat arvioivat omia kykyjään uusien haasteiden kohtaamisessa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni keskeisimmät tulokset osoittivat, että lukuvuoden alussa perusopetusikäisten oppijoiden kokemukset itsesäätelyyn liittyen olivat yleisesti melko myönteisellä tasolla. Lukuvuoden aikana alakoululaisten itsesäätelyn kokemuksissa tapahtui kuitenkin todennäköisemmin kielteisiä kuin myönteisiä muutoksia.
Lisäksi tunnistin alakoulun oppijoiden joukosta erilaisia ja hyvin pysyviä itsesäätelyn kokemuksiin liittyviä profiileja. Nimesin ne Hyvin myönteisin, Kohtalaisiin, Stressaantuneisiin ä Hyvin myönteisiin mutta stressaantuneisiin. Viimeisin profiloitu joukko on aiempiin itsesäätelyn kokemuksia koskeviin tutkimuksiin nähden uusi. Tämän joukon kokemukset viittaavat siihen, että hyvin myönteiset onnistumiskokemukset, vertaisten onnistumiset ja kokemukset kannustuksesta voivat esiintyä yhtä aikaa kielteisempien tunnekokemusten kanssa.
Profiloinnin pohjalta havaitsin, että useat myönteisemmät kokemukset olivat yhteydessä vahvempaan oppimistilanteisiin liittyvään itsesäätelyn minäpystyvyyteen. Kun taas profiilit, joissa oli havaittavissa korostuneempia kielteisiä tunnekokemuksia, olivat yhteydessä heikompaan itsesäätelyn minäpystyvyyteen.
Huomionarvoista on, että merkittävistä eroista huolimatta Hyvin myönteiset mutta Stressaantuneet ja Kohtalaiset itsesäätelyn kokemuksista tunnistetut oppijajoukot eivät eronneet heidän itsesäätelynsä osalta minäpystyvyydessä. Nämä tulokset korostavat sitä, että hyvin myönteiset kokemukset omaan ja vertaisten suoriutumiseen ja saatuun kannustukseen eivät yksinään riittäneet vahvistamaan heidän itsesäätelyynsä liittyvää varmuuttaan ylitse maltillisimpien kokemusten.
Tulosten mukaan suurin osa oppijoista pysyi samassa profiiliryhmässä kouluvuoden edetessä, mutta myös joitakin kielteisiä muutoksia havaittiin liittyen kielteisten tunnekokemusten kasvuun, ennustaen matalampaa minäpystyvyyttä.
Lopuksi tutkimuksissa tarkastelemani yksilölliset tekijät, joita olivat sukupuoli, oppimisen tuki ja yksilölliset vahvuudet, näyttivät selittävän eroja oppijoiden itsesäätelyn minäpystyvyyden lähteissä lukuvuoden alussa. Ne kuitenkin vaikuttivat suhteellisen vähän lukuvuoden aikana tapahtuneisiin epäsuotuisiin muutoksiin.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tulosten perusteella olisi tärkeää tukea erityisesti oppijoiden kokemuksia tarkkaavuuden onnistumiskokemuksista ä tunteiden säätelystä oppimistilanteissa. Näissä kokemuksissa havaittiin yleisesti ennemmin kielteisiä kuin myönteisiä muutoksia kouluvuoden aikana. Sen sijaan vertaisten toimintaan ä saatuun kannustukseen ja palautteeseen liittyvissä kokemuksissa ei havaittu vastaavia muutoksia.
Toistuvat onnistumisen kokemukset vahvistavat uskoa omiin kykyihin. Näin ollen on keskeistä ymmärtää, millaisissa tilanteissa oppija itse kokee onnistuneensa kohdentamaan ja ylläpitämään tarkkaavuuttaan. Silloin oppija saa kokemuksen hallinnan tunteesta ja sen myötävaikutuksesta tavoitteiden saavuttamiselle.
Aiemman tutkimuksen perusteella onnistumiskokemuksien tiedetään olevan merkittävin yksittäinen vaikuttava tekijä myöhempään minäpystyvyyteen. Tämä väitöstutkimus nostaa kuitenkin esiin myös oppimistilanteissa viriävien tunnekokemusten keskeisen merkityksen. Näiden kokemusten tukeminen korostuu, sillä haasteet tarkkaavuuden ylläpitämisessä on aiemmin yhdistetty kielteisiin tunnekokemuksiin, jotka puolestaan heikentävät tarkkaavuutta.
Tuloksissa korostuu, että etenkin alakoulussa tuki tulisi kohdistaa kaikille oppijoille, sillä itsesäätelyn minäpystyvyyden lähteissä havaitut kielteiset muutokset eivät ole riippuvaisia sukupuolesta, oppimisen tuen tasosta tai koetuista vahvuuksista. Oppijoiden tarkkaavuuden onnistumiskokemuksien tukemisessa on tärkeää huomioida selkeät ja konkreettiset oppitunneille asetetut tavoitteet yksilö- ja luokkatasolla, jotta ne olisivat kaikkien oppijoiden saavutettavissa. Ajattelen, että oppijat voisivat hyötyä pilkotuista tavoitteista, jotka voisivat tukea heitä tunnistamaan työskentelyprosessin eri vaiheisiin liittyviä onnistumisia ja tunteita.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella neljänä ajankohtana lukuvuoden 2019–2020 aikana. Aineisto on kerätty osana laajempaa Kohti hyvinvoivaa ja oppivaa kouluyhteisöä hankkeen TUVET/KTVA//#Paraskoulu alahanketta, johon osallistui yhteensä noin 600 perusopetusikäistä oppilasta vuosiluokilta 4.–9. Osatutkimukseni painottuivat niin, että ensimmäinen tarkasteli ala- ja yläkoululaisia ja kaksi seuraavaa vain alakoululaisia.
Ensimmäisessä osatutkimuksessa tarkasteltiin poikittaisasetelmalla, missä määrin perusopetusikäiset oppijat vuosiluokilta 4.–9. raportoivat erilaisia itsesäätelyyn liittyviä kokemuksiaan ä käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia. Toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin alakouluikäisten 4.–6. luokkalaisten oppijoiden itsesäätelyyn liittyvien kokemuksien kehitystä kouluvuoden aikana, niin muuttuja kuin henkilökeskeisin menetelmin.