Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan k盲ytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ik盲luokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kieliss盲. Kokeiden k盲ytt枚枚nottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden k盲ytt枚枚nottoa voida suositella.
Juuri julkaistussa tutkimuskatsauksessa emeritaprofessori P盲ivi Atjonen It盲-Suomen yliopistosta ja tutkijatohtori Laura Ketonen Jyv盲skyl盲n yliopistosta esitt盲v盲t yhteenvedon, millaista kansallisia kokeita tukevaa tai horjuttavaa tutkimusn盲ytt枚盲 on olemassa. Kokeita j盲rjestet盲盲n valtaosassa maailman maita, joten aiheesta on julkaistu paljon tutkimusta. Atjonen ja Ketonen analysoivat yhteens盲 159 kansainv盲list盲 kansallisia kokeita koskevaa tutkimusartikkelia.
鈥� Ennakko-oletuksemme oli, ett盲 l枚yt盲isimme sek盲 kokeita puoltavaa ett盲 horjuttavaa n盲ytt枚盲, mutta tulokset yll盲ttiv盲t meid盲tkin. Vain muutamassa artikkelissa kokeilla esitettiin olevan hyvi盲 puolia, ja loput keskittyiv盲t niiden lukuisiin ongelmallisiin seurauksiin, kertoo Ketonen.
Kokeiden oppimistuloksia parantavasta vaikutuksesta ei l枚ytynyt vakuuttavaa n盲ytt枚盲. Sen sijaan kokeet kavensivat ja pinnallistivat opetusmenetelmi盲 ja opetuksen sis盲lt枚j盲. Syyn盲 oli oppilaiden preppaaminen ennakoitujen koekysymysten suuntaan, jolloin muut tavoitteet ja oppiaineet saivat niukemmin huomiota.
Kokeet eiv盲t my枚sk盲盲n kohdelleet sosioekonomiselta tai etniselt盲 taustaltaan erilaisia oppilaita yhdenvertaisesti. Kokeilla oli negatiivisia vaikutuksia sek盲 oppilaiden ett盲 opettajien toimijuuteen ja hyvinvointiin.
Tutkijat muistuttavatkin, ettei pelkk盲 mittaaminen eli oppilaiden istuttaminen massakokeissa paranna sellaisenaan kenenk盲盲n oppimistuloksia.
鈥� Julkisessa keskustelussa toistellaan, ett盲 kokeista saadaan tietoa oppimisen tasosta. Tutkimuksista kuitenkin ilmeni, ett盲 tiedon tosiasiallinen hy枚dynt盲minen voi j盲盲d盲 heikoksi. Opettajatkaan eiv盲t tarkalleen tied盲, mit盲 tehd盲 kokeiden pistem盲盲rill盲 ja keskiarvoilla, saati ett盲 oppilaat ja huoltajat viisastuisivat niist盲, Atjonen kuvailee.
Suomalaisessa perusopetuksessa arviointi on ollut jo pitk盲盲n kriteeriperustaista. Opetushallitus on t盲sment盲nyt muutama vuosi sitten sek盲 kuudennen ett盲 yhdeks盲nnen luokan arviointikriteereit盲. Hyvin koulutetuilla opettajilla on niiden avulla edellytykset tukea ja arvioida oppilaiden oppimista p盲tev盲sti.
Tutkijat toivovat, ett盲 Suomessa uskalletaan luottaa omaan linjaan ja v盲ltet盲盲n niin toistamasta muiden maiden virheit盲.
鈥� Nykyisiss盲 arviointikriteereiss盲 ja -ohjeistuksissa on kehitett盲v盲盲, mutta en pid盲 lainkaan mahdottomana, ett盲 jossain vaiheessa muut maat haluavat ottaa arvioinnin mallia Suomesta, lis盲盲 Ketonen.
P盲ivi Atjonen ja Laura Ketonen tekiv盲t temaattisen analyysin 159 kansainv盲lisest盲 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2010鈥�2024 yhteens盲 yli 20 eri maasta.
Artikkelin tiedot:
Ketonen, L., & Atjonen, P. (2025). Mit盲 empiiristen tutkimusten perusteella tiedet盲盲n kansallisista kokeista?. Kasvatus, 56(2), 238鈥�248.
尝颈蝉盲迟颈别迟辞箩补:
Emeritaprofessori P盲ivi Atjonen, It盲-Suomen yliopisto, paivi.atjonen@uef.fi
Tutkijatohtori Laura Ketonen, Jyv盲skyl盲n yliopisto, laura.k.ketonen@jyu.fi
