Suomessa puhuttavalle uhanalaiselle karjalan kielelle on laadittu , joka esitellään kaikille avoimessa julkaisutilaisuudessa torstaina 22.5.2025 kello 10–12. Julkaisutilaisuuden järjestää Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Tilaisuus pidetään Joensuun kampuksella auditoriossa C2, ja sitä voi seurata myös Zoom-yhteydellä.
Kauan näkymättömissä ollutta karjalan kieltä halutaan nyt elvyttää ja kehittää erilaisin tukitoimin ja konkreettisin toimenpitein. Elvytysohjelmassa karjalan kielen tilannetta ja sen elvyttämiseksi tarvittavia tukitoimia tarkastellaan opetuksen, kielen käytön ja sen seurannan, kielen kehittämisen ja tallentamisen sekä statuksen ja lainsäädännöllisen aseman näkökulmista.
Ohjelmassa esitetään 23 konkreettista, toteutuessaan kielen elinvoimaisuutta kohentavaa toimenpide-esitystä sekä asiantuntijanäkemys tarvittavista rakenteista kielityölle ja sen tuelle. Toimenpide-esityksillä vedotaan niin päättäjiin, eri alojen ammattilaisiin kuin kieliyhteisön jäseniinkin, sillä kielenelvytykseen tarvitaan kieliyhteisön aktiivisuuden ja sitoutuneisuuden tueksi pitkäjänteisen työn mahdollistavia pysyviä rakenteita.
– Elvytysohjelman julkaisu on karjalan kielelle iso askel, joka tuo sitä myös lähemmäs toisia Suomessa puhuttavia kotoperäisiä kieliä. Verrattuna moneen muuhun kieleen karjala ikään kuin lähtee takamatkalta, koska sillä ei ole Suomessa esimerkiksi lainsäädännöllistä asemaa, jonka nojalla tarvittavia tukitoimia olisi voitu lähteä kehittämään, sanoo karjalan kielen elvyttämisen koordinaattori Niko Tynnyrinen.
Hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että nyt julkaistava elvytysohjelma sekä kattavasti kuvaa karjalan lähtötilannetta että kertoo, millaisin keinoin sen asemaa voidaan tulevaisuudessa parantaa.
– Ohjelmassa on pienempiä ja suurempia toimenpide-esityksiä, ja parannuksia ehdotetaan niin karjalan opetukseen ja karjalankielisiin uutis- ja ajankohtaispalveluihin kuin kielen tuen lainsäädännölliseen puoleen. Tavoitteena on ollut laatia mahdollisimman monipuolinen ja erilaiset kielenkäyttäjät huomioiva ohjelma, ja inklusiivisuus onkin yksi sen keskeisimmistä viesteistä.
Julkaisutilaisuudessa elvytysohjelman sisältöä esittelee Niko Tynnyrisen lisäksi karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Lotta Jalava Kotimaisten kielten keskuksesta.
Karjalan kielen elvytysohjelman ovat laatineet vuosien 2023–2024 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä ja Kotimaisten kielten keskuksen koordinoima karjalan kielen asiantuntijatyöryhmä sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke.
on julkaistu avoimesti verkossa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa ulkopuolisen työryhmän laatimana asiantuntijaraporttina.
äپٴᲹ:
Projektitutkija Niko Tynnyrinen, niko.tynnyrinen@uef.fi, karjalan kielen elvytys, Itä-Suomen yliopisto
Erityisasiantuntija Lotta Jalava, lotta.jalava@kotus.fi, karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän sihteeri
Uhanalainen mutta kehittyvä karjala
Karjalan kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, itämerensuomalaiseen kieliperheeseen. Karjala on oma itsenäinen kielensä, jota on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin ja jota ei pidä sekoittaa suomen kielen Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien murteisiin. Karjala saattaa kuitenkin kuulostaa suomenkielisen korvaan etäisesti tutulta, sillä se on suomen lähisukukieli.
Uusimpien asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa on noin 11 000 hyvin karjalaa puhuvaa henkilöä ja lisäksi noin 20 000 sellaista, jotka ymmärtävät karjalaa tai puhuvat sitä ainakin vähän. Karjala on ollut Suomessa pitkään hyvin näkymätön kieli, ja sen olemassaolo on jäänyt yhteiskunnassa tunnistamatta. Nykyään kieltä kuitenkin elvytetään ja kehitetään muun muassa Itä-Suomen yliopiston, karjalaisyhdistysten ja karjalaisen kieliyhteisön voimin, ja kielen elvytysohjelman laatiminen on osa Suomen kotoperäisiä vähemmistökieliä koskevan valtioneuvoston kielipoliittisen ohjelman toimeenpanoa.
Lisätietoja karjalan kielestä:
