鈥� Aivotutkimusta ei voi en盲盲 tehd盲 yksin laboratoriossa puurtamalla. Tieteenteon maisema on muuttunut dramaattisesti, totesi professori Mikko Hiltunen Kuopio Brain & Mindin verkostoitumistapahtumassa.
Maaliskuussa j盲rjestetyn tapahtuman teemana oli translationaalinen tutkimus, jossa perustutkimuksen l枚yd枚ksi盲 pyrit盲盲n soveltamaan k盲yt盲nt枚枚n potilaiden hy枚dyksi ja toisaalta potilasn盲ytteet vauhdittavat sairauksien tutkimusta.
Kuopio Brain & Mind on yksi Kansallisen neurokeskuksen alueellisista yhteisty枚verkostoista, joka edist盲盲 aivosairauksiin liittyv盲盲 tutkimusyhteisty枚t盲 yliopiston tutkijoiden, sairaaloiden sek盲 yritysten, potilasj盲rjest枚jen ja muiden sidosryhmien v盲lill盲.
Biopankkin盲ytteen antaja voidaan kutsua geenitietojen perusteella tutkimukseen
Viime vuosikymmenin盲 on tunnistettu lukuisia Alzheimerin taudin riski- ja suojageenej盲. 鈥� Monet niist盲 liittyv盲t mikrogliojen eli aivojen immuunisolujen toimintaan ja aivojen tulehdusreaktioon, Hiltunen kertoi.
Mikrogliojen toiminnan s盲盲tely voisikin avata uusia mahdollisuuksia taudin hoitoon. Toisaalta niihin liittyvist盲 muutoksista voitaisiin mahdollisesti ennakoida taudin kehittymist盲.
Hiltusen ryhm盲 yhteisty枚kumppaneineen on viime vuosina kehitt盲nyt translationaalisia, monimenetelm盲isi盲 tutkimusasetelmia, joissa on hy枚dynnetty FinnGen-hankkeessa tuotettuja geenitietoja puolesta miljoonasta biopankkin盲ytteen antaneesta suomalaisesta. T盲st盲 joukosta on tunnistettu ja kutsuttu erityisesti mikroglioissa ilmentyvien riskigeenien kantajia tutkimuksiin.
Toimintamallista kehitettiin sujuva palvelukonsepti my枚s yritysten aivoterveyteen liittyvien kliinisten tutkimusten tarpeisiin osana UEF Aivotutkimusyksikk枚 2.0 -EAKR-hanketta. Biopankkiluovuttajien takaisinkutsuprosessia pilotoitiin harvinaiseen muistisairauteen, Nasu-Hakolan tautiin liittyv盲n TYROBP-geenideleetion kantajilla.
Nasu-Hakolan tauti ilmenee vain, jos deleetion perii molemmilta vanhemmilta. Pilottiin kutsutuilla tehty tutkimus kuitenkin osoitti, ett盲 vain yhdelt盲 vanhemmalta perittyn盲 se lis盲盲 riski盲 sairastua Alzheimerin tautiin ja aikaistaa sairastumisik盲盲.
Hiltunen kertoi lis盲ksi Kuopion yliopistollisen sairaalan, Oulun yliopistollisen sairaalan ja It盲-Suomen yliopiston uraauurtavasta yhteisty枚st盲, jonka ansiosta aivo-selk盲ydinnestekierron h盲iri枚st盲 johtuvaa muistisairautta, iNPH-tautia, ja siihen usein liittyvi盲 Alzheimerin taudin piirteit盲 on p盲盲sty tutkimaan el盲vist盲 aivokudosn盲ytteist盲. Niit盲 saadaan iNPH-taudin hoitoon liittyv盲n sunttileikkauksen sivutuotteena.
鈥� FinnGen-hanke mahdollisti melko hiljattain my枚s ensimm盲isen koko genomin laajuisen NPH-taudin tutkimuksen. Tunnistimme useita siihen liittyvi盲 geenimuutoksia, jotka voivat osaltaan selitt盲盲 my枚s syntysyilt盲盲n t盲h盲n asti ep盲selv盲盲 tautia.
Leikkaussalista laboratorioon
Professori Reetta K盲lvi盲inen kertoi, miten epilepsiaa sairastavien osallistuminen tutkimukseen voi edist盲盲 yksil枚llisemp盲盲, epilepsiatyypin mukaan r盲盲t盲l枚ity盲 hoitoa. KYSiss盲 pyydet盲盲n kaikilta epilepsiaan sairastuneilta suostumus osallistua tutkimukseen. Jo 3500 potilaan tiedot ja erilaiset mittaus- ja kuvantamistulokset on koottu tietokantaan, josta tutkijat pyrkiv盲t tunnistamaan biomarkkereita eli tekij枚it盲, joiden perusteella voitaisiin tarkemmin m盲盲ritell盲 epilepsian tyyppi, potilaan ennuste ja sopivin hoito.
30 prosentilla epilepsiaa sairastavista nykyiset l盲盲kkeet tehoavat huonosti. Paikallisalkuisessa epilepsiassa apu voi l枚yty盲 epilepsiakirurgiasta, jossa kohtauksia aiheuttava aivoalue poistetaan tai eristet盲盲n. My枚s epilepsiapotilailta poistettua aivokudosta on viime vuosina tutkittu monipuolisesti KYSin ja yliopiston yhteisty枚ss盲. 鈥� Tavoitteena on yhdist盲盲 useilla eri menetelmill盲 saatu tieto, jotta saadaan kokonaiskuva kohtauksiin johtavista muutoksista aivokudoksessa, kertoi tutkimusjohtaja Alejandra Sierra Lopez.
Potilaiden aivoista otetaan magneettikuvaa ennen leikkausta. Leikkauksesta saadut aivokudosn盲ytteet puolestaan kiid盲tet盲盲n el盲vin盲 yliopistolle, miss盲 niist盲 tutkitaan muun muassa hermoverkkojen toimintaa ja geenien ilmentymist盲. Sierra Lopezin tutkimusryhm盲 selvitt盲盲 n盲ytteist盲 epilepsiaan liittyvi盲 piirteit盲 sek盲 magneettikuvantamisen ett盲 3D-elektronimikroskopian avulla. 鈥� Samalla hanke edist盲盲 el盲inmalleilla kehitt盲miemme, entist盲 tarkempien kuvantamismenetelmien etenemist盲 kliiniseen k盲ytt枚枚n potilaiden hy枚dyksi.
K盲lvi盲isen mukaan pitk盲n t盲ht盲imen tavoitteena on l枚yt盲盲 vaikeahoitoisille potilaille my枚s uusia hoitovaihtoehtoja epilepsiakirurgian sijaan. 鈥� Potilaiden toive on tietenkin, ett盲 epilepsia voitaisiin parantaa, ja sekin voi olla tulevaisuudessa mahdollista.
Masennus n盲kyy verin盲ytteess盲
Lukuisien verin盲ytteest盲 mitattavien proteiinien pitoisuudet ovat masentuneilla nuorilla erilaisia kuin terveill盲, kertoi v盲it枚skirjatutkija Aino-Kaisa Piironen.
Masennukseen liittyy muutoksia esimerkiksi immuunij盲rjestelm盲盲n, stressivasteisiin ja aineenvaihduntaan liittyvien proteiinien suhteellisissa pitoisuuksissa. Alustavat tulokset ovat osa laajempaa nuorten p盲ihteiden k盲ytt枚枚n ja psyykkisiin sairauksiin liittyv盲盲 REAL-SMART-hanketta.
Piironen etsii v盲it枚stutkimuksessaan verin盲ytteist盲 proteiineja, joita voitaisiin k盲ytt盲盲 merkkiaineina mielenterveyden h盲iri枚iden diagnostiikassa tai ennakoinnissa. 鈥� Muutokset eri proteiinien pitoisuuksissa heijastelevat mielenterveyden h盲iri枚iden biologista taustaa.
Tutkimukseen on saatu verin盲ytteit盲 ja taustatietoa sek盲 masennusta sairastavilta ett盲 terveilt盲 nuorilta. 鈥� Aihepiiri盲 on t盲rke盲盲 tutkia juuri nuorilla, koska monet mielenterveyden h盲iri枚t alkavat kehitty盲 jo nuoruudessa. Tautimekanismit voivat olla my枚s osin erilaisia kuin aikuisilla, joilla on lis盲ksi enemm盲n sekoittavia tekij枚it盲, kuten muita sairauksia ja l盲盲kityksi盲.
Piirosen mukaan jatkossa olisi kiinnostavaa verrata plasman proteiinien muutoksia my枚s masennuksen eri alatyypeiss盲.
鈥� Mielenterveyden h盲iri枚iden diagnostiikkaan kaivataan objektiivisempia ty枚kaluja, sill盲 nykyisin diagnoosi tehd盲盲n pelk盲st盲盲n oirekuvan perusteella. Verin盲ytteest盲 mitattavat merkkiaineet voisivat mahdollistaa my枚s entist盲 yksil枚llisemm盲n hoidon suunnittelun.
Merkkiaineina voisivat toimia my枚s plasman aineenvaihduntatuotteet, joiden on my枚s havaittu muuttuvan monin tavoin masennuksessa. N盲it盲 muutoksia on hankkeeseen liittyv盲ss盲 v盲it枚skirjassaan tarkastellut FT Karoliina Kurkinen.
Aivotutkimuksen menestystekij枚it盲
Professori Tarja Malm esitteli k盲ynniss盲 olevaa Neuro-Innovation-tohtoriohjelmaa ja uutta NOVEL-tutkijatohtoriohjelmaa, joilla on molemmilla MSCA COFUND-rahoitus. Niille on yhteist盲 my枚s monitieteisyys, sektorien v盲linen yhteisty枚 ja vahva panostus aivoterveyden innovaatioiden edist盲miseen.
NOVEL-ohjelman ensimm盲inen haku on k盲ynniss盲 toukokuun loppuun asti ja hakijoilta toivotaan hanke-ehdotuksia ennaltaehk盲isyn ja hoidon sek盲 menetelmien ja datan teemoista. Joulukuussa avautuvan toisen haun teemoina ovat innovaatiot yhteiskunnassa sek盲 etiikka ja hyvinvointi.
Neuro-Innovation-ohjelman monilla v盲it枚skirjahankkeilla on Malmin mukaan translationaalinen ote ja suora yhteys potilaiden hoitoon Esimerkiksi v盲it枚skirjatutkija Melika Azim Zadegan on selvitt盲nyt kotona tapahtuvan et盲seurannan hyv盲ksytt盲vyytt盲 kroonisesti sairaiden ik盲盲ntyneiden keskuudessa. Tutkimukseen osallistui KYSin iNPH-potilaita. Seurantateknologian k盲ytt枚枚notto kiinnosti varsinkin perheenj盲senen kanssa asuvia.
Tilaisuudessa k盲ytiin my枚s paneelikeskustelu translationaalisen tutkimuksen menestystekij枚ist盲. K盲lvi盲isen mukaan nykyisess盲 poliittisessa ja kansainv盲lisess盲 ilmapiiriss盲 on entist盲kin t盲rke盲mp盲盲, ett盲 tutkimuksessa huomioidaan my枚s potilaiden ja omaisten osallisuus sek盲 sairauteen liittyv盲t sosiaaliset ja taloudelliset haasteet.
It盲-Suomen yliopiston Neurotieteiden tutkimusyhteis枚ss盲 toimiikin my枚s yhteiskunta- ja oikeustieteiden tutkijoita. Professorit Anna M盲ki-Pet盲j盲-Leinonen ja Kaijus Ervasti oikeustieteiden laitokselta kertoivat, ett盲 yhteisty枚ss盲 on selvitetty esimerkiksi epilepsiaa sairastavien ja muistisairaiden oikeuksia ja oikeudensaantimahdollisuuksia ja perustettu Aivotutkimusyksikk枚枚n oikeusklinikka tutkimuksiin osallistuville.
Professori Olli Gr枚hn t盲hdensi, ett盲 lis盲盲 ajatustenvaihtoa tarvitaan my枚s niin sanotun kovan tieteen edustajien 鈥� matemaatikkojen ja fyysikkojen 鈥� sek盲 potilaiden parissa ty枚skentelevien asiantuntijoiden v盲lill盲. Ideointi on ennenkin johtanut esimerkiksi menestyksekk盲isiin rahoitushakuihin ja sek盲 tutkimusta ett盲 potilaiden hoitoa palveleviin laitehankintoihin.
Neurologian ylil盲盲k盲ri P盲ivi Hartikainen toivoi niin ik盲盲n enemm盲n tiedonsiirtoa yliopistolta sairaalan puolelle. Kuopio Brain & Mind -verkoston aluep盲盲llikk枚 Tarja Laitinen kertoi, ett盲 tulevien tapahtumien teemoissa toiveita otetaan mielell盲盲n huomioon.
It盲-Suomen yliopiston monialaiseen Neurotieteiden tutkimusyhteis枚 (NEURO RC) tuottaa uutta tietoa hermoston rappeumasairauksien ja epilepsian taustalla olevista tautikohtaisista ja yhteisist盲 molekyylimekanismeista. Tutkimusryhmiss盲 tutkitaan uusia biomarkkereita ja kehitet盲盲n terapeuttisia l盲hestymistapoja sairauksien ehk盲isyyn ja parantamiseen. Tutkimusyhteis枚 yhdist盲盲 biologiset neurotieteet datatieteisiin, neuroinnovaatioihin ja neuroetiikkaan. Lue lis盲盲 ja keskustele tutkijoidemme kanssa:
Tutkimusyhteis枚n sivut: /fi/tutkimusyhteiso/neurotieteet
LinkedIn:
