Sisätautien alaan kuuluva äö쾱Ჹ tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjan aiheena on kudosglukoosia mittaavan sensoritekniikan käyttö henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes, ja sensoritekniikan käytön vaikutus diabeteksen hoidon tuloksiin.
Aihetta on tärkeää tutkia, sillä kyseessä on suhteellisen tuore tekniikka diabeteksen hoidossa. Lisäksi kyseinen sensoritekniikka on selvästi kalliimpaa kuin verensokerimittaus sormenpäästä. Tosielämän tutkimukset antavat tärkeää tietoa siitä, kuinka hyvin potilas-verrokki-tutkimuksissa tehdyt havainnot toteutuvat käytännössä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjan ensimmäisessä vaiheessa osoitettiin, että sensoritekniikan käyttöönotto paransi merkittävästi tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotasapainoa ja tulos myös säilyi neljän vuoden seurannan aikana. Toisessa osajulkaisussa osoitettiin, että samalla kun diabeteksen hoitotasapaino parani, niin myös diabetekseen liittyvät äkilliset komplikaatiot kuten ensihoitoa tai sairaalahoitoa vaativat alhaiset verensokerit sekä happomyrkytykset vähenivät merkitsevästi, kun jatkuva glukoosiseuranta otettiin käyttöön. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa laskettiin, miten lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ilmaantuvien komplikaatioiden kustannukset muuttuvat, kun jatkuva glukoosinseuranta otetaan käyttöön. Laskelmissa huomioitiin hoidon tarve jatkuvaa glukoosinseurantaa käytettäessä ja verrattuna sormenpäämittauksiin perustuvaan seurantaan. Laskelmissa hyödynnettiin mallinnusjärjestelmää, joka arvioi tulevia kustannuksia. Jatkuva glukoosiseuranta osoittautui kustannusvaikuttavaksi verrattuna sormenpäämittauksiin. Varsinkin silmä- ja munuaiskomplikaatioihin liittyvät kustannukset olivat pienemmät sensoria käyttävillä.
Kyseessä on laajin ja pitkäkestoisin tosielämän tutkimus, jossa on yhdistetty kattavat rekisteritiedot niin perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon kuin ensihoidon potilastietojärjestelmistä. Näin saadaan arvokasta tietoa siitä, hyödyttääkö uuden tekniikan käyttöönotto henkilöitä, joilla on tyypin 1 diabetes. Lisäksi saadaan tietoa selvästi aiempaa mittaustekniikkaa kalliimman tekniikan kustannusvaikuttavuudesta tyypin 1 diabeteksen hoidossa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa, kun arvioidaan uuden diabetestekniikan käyttöönoton hyödyllisyyttä ja kustannustehokkuutta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjatutkimus toteutettiin täysin rekisteritutkimuksena eivätkä tutkijat olleet yhteydessä potilaisiin. Kaikki potilaat saivat saman ohjauksen sensorin käyttöönottovaiheessa, ja jatkoseuranta sekä hoidon optimointi tapahtui yleisen hoitokäytännön mukaisesti. Tutkimuksen seurannan aikana potilaat toimivat itse itsensä verrokkeina ja sensoritekniikalla saavutettua hyötyä verrattiin ennen-jälkeen-asetelmalla. Siun soten alueella on ollut vuodesta 2010 alkaen yhteinen potilastietojärjestelmä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Tämän takia tiedonkeruu laajasta potilasaineistosta oli mahdollista. Lisäksi alueella on keskitetty hoitotarvikejakelu, josta potilaat tilaavat muun muassa glukoosisensorit, minkä vuoksi tutkittavaa sensoritekniikkaa käyttävät potilaat pystyttiin tunnistamaan potilastietojärjestelmästä. Tutkimus on jatkumoa alueella aiemmin tehtyihin rekisteripohjaisiin tutkimuksiin diabetesta sairastavien hoidon laadusta ja hoitotuloksista.
Lääketieteen lisensiaatti Jyrki Mustosen äö쾱Ჹ The effectiveness of intermittently scanned continuous glucose monitoring in adults with type 1 diabetes: a registry-based study in the Wellbeing Services County of North Karelia in Finland (Jatkuvan jaksoittaisen glukoosiseurannan vaikuttavuus aikuisilla, joilla on tyypin 1 diabetes: Rekisteripohjainen tutkimus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella Suomessa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiinamaija Tuomi Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta.
äپٴᲹ:
LL Jyrki Mustonen, jmustone@uef.fi
