91����

Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtorin (LT) tutkinto, hammaslääketieteen tohtorin (HLT) tutkinto, filosofian tohtorin (FT) tutkinto, farmasian tohtorin (FaT) tutkinto ja terveystieteiden tohtorin (TtT) tutkinto.

Voit tutustua väitöskirjan vaatimuksiin .

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan yliopistolain 558/2009 mukaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut   

1. Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai   
2. Soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai   
3. Soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.   

Jatko-opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatkotutkinnon voi erityisestä syystä aloittaa jo ennen pohjatutkinnon valmistumista.   

Mikäli jatko-opinto-oikeutta haetaan muulla kuin perustutkinnon tutkimusalalla tai tiedot tieteellisen tutkimuksen tekemisestä ovat riittämättömät, voi tiedekunta määrätä täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. 

Tutkintoihin soveltuvat perustutkinnot:

• Lääketieteen tohtori: Suomessa suoritettu lääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu lääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu lääkärin tutkinto
• Hammaslääketieteen tohtori: Suomessa suoritettu hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai EU:ssa tai ETA-maassa suoritettu hammaslääkärin tutkinto tai Valviran rinnastama muualla suoritettu hammaslääkärin tutkinto
• Filosofian tohtori: Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
• Farmasian tohtori: Proviisorin tutkinto; tai muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritettu vastaava tutkinto, jonka perusteella kyseisessä valtiossa on myönnetty unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitettu muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, joka kyseisessä valtiossa vaaditaan oikeuden saamiseksi proviisorin ammatin harjoittamiseen itsenäisesti; tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella suoritettu tutkinto, jonka EU- tai ETA-valtio on hyväksynyt ja myöntänyt sen perusteella proviisorin ammatinharjoittamisoikeuden tai oikeuden käyttää nimikettä kyseisessä valtiossa.
• Terveystieteiden tohtori: Soveltuva ylempi korkeakoulu- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin

Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan hakevalla henkilöllä tulee olla valmis tai tekeillä oleva Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan soveltuva korkeakoulututkinto, käynnissä tai suunnitteilla oleva väitöskirjatyöksi soveltuva tutkimusprojekti, johon liittyen on soveltuvien ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma.

Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. ����ܰ����Գٲ������ä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. ����ܰ����Գٲ������än jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea ��ä����ö���쾱���Ჹ�ٳٰܳ쾱�Ჹ�� mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat.

Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmaan väitöskirjatutkijaksi hakevan, kelpoisuusehdot täyttävän hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla valintakriteereillä:
 

• tutkimusaiheen innovatiivisuus, tieteellinen ja käytännön merkitys sekä sen soveltuminen tutkimuksen suorituspaikan ja tohtoriohjelman tutkimusprofiiliin
• tutkimussuunnitelman laatu, selkeys ja toteuttamiskelpoisuus 
• hakijan näytöt aikaisemmasta tutkimustyöstä, esim. työskentely tutkijana, tieteelliset julkaisut
• tutkimuksen rahoitus
• menestyminen maisteriopinnoissa tai niitä vastaavissa opinnoissa;
• opintojen edellyttämä kielitaito

Valintoja tehtäessä huomioidaan myös ohjauksen riittävyys, asiantuntevuus ja sitoutuminen. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Valintoja tehtäessä huomioidaan myös väitöstutkimuksen edistymisen seuranta. Hakijoiden valmiuksia, motivaatiota ja sitoutumista jatkokoulutukseen voidaan arvioida myös haastatteluin.

Hakemukseen tulee liittää:

• Ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma
• Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (). HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä.
• Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita).  

Tohtoriohjelman jatko-opinto-oikeus ei sisällä apurahaa tai muuta rahoitusta. 

1. Hakija selvittää jatko-opiskelumahdollisuuksia laitoksella tai yksikössä mahdollisen ohjaajan tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Lisätietoja voi kysyä myös tohtoriohjelman yhteyshenkilöltä.
2. Hakija neuvottelee pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta, rahoituksesta sekä muista ohjaajista. Hakijan ja kaikkien ohjaajien tulee yhdessä neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. 
3. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi ohjaajaa, joista yksi on pääohjaaja ja joista vähintään yksi kuuluu yliopiston henkilökuntaan. Kaikilla ohjaajilla tulee olla tohtorin tutkinto. Pääohjaajan on oltava tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Jos pääohjaaja ei ole yliopiston henkilökuntaa, myös yliopiston henkilökuntaan kuuluvan ohjaajan tulee olla tieteelliseltä tasoltaan dosentti tai omata vastaava tieteellinen pätevyys. Kaikkien ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa.
4. Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. ����ܰ����Գٲ������ä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. ����ܰ����Գٲ������än jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea ��ä����ö���쾱���Ჹ�ٳٰܳ쾱�Ჹ�� mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat. ����ܰ����Գٲ������ä nimetään hakemuslomakkeella sekä tutkimussuunnitelmassa. Ohjausryhmän jäsenten suostumus tulee antaa kirjallisena tutkimussuunnitelmassa. 
5. Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen tutkimussuunnitelman, jonka pituus on kansilehti + neljä sivua (sis. lähdeluettelon). Kansilehdellä tulee olla ohjaajien ja seurantaryhmän allekirjoitukset. Katso tarkemmat ohjeet kohdassa ”Tutkimussuunnitelma”.  
6. Hakija tekee väitöskirjatutkimuksen rahoitussuunnitelman. Katso tarkemmat ohjeet kohdassa "Rahoitussuunnitelma".
7. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa. HUOM! Keskeneräistä hakemusta ei voi tallentaa. Kaikkien pakollisten liitteiden on oltava valmiina, kun hakulomakkeen täyttö aloitetaan. 

Hakemukseen tulee liittää:

• Ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten hyväksymä tutkimussuunnitelma
• Pääohjaajan hyväksymä rahoitussuunnitelma
• Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistus ja opintosuoritusote. Mikäli ylempi korkeakoulututkinto on jatko-opinto-oikeutta haettaessa kesken, tulee hakijan toimittaa kesken olevan tutkinnon opintosuoritusote sekä suunnitelma ylemmän korkeakoulututkinnon loppuun saattamiseksi.
• CV, joka sisältää mahdollisen julkaisuluettelon
• Pääohjaajan lausunto hakijan perustutkinnon antamista valmiuksista tohtorintutkinnon suorittamiseen ja mahdollisten täydentävien opintojen suorittamisen tarve (). HUOM! Tallenna lomake omalle koneelle ennen täyttämistä.
• Todiste riittävästä englanninkielentaidosta (koskee ainoastaan ulkomaalaisia hakijoita). Vaihtoehdot, joilla hakija voi osoittaa riittävän kielitaitonsa on määritelty tarkemmin Opintopolun hakemuksella. 

Jatko-opinto-oikeuden käsittely:

Tiedekunta pyytää tarvittaessa jatko-opiskeluoikeushakemukseen täydennyksiä. Kaikki täydennyspyynnön mukaiset liitteet/tiedot on toimitettava viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun täydennyspyynnöt on annettu tiedoksi Opintopolussa. Puutteellisia hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Dekaani päättää jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä tohtoriohjelman esityksen perusteella noin kolmen kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä. Jatko-opiskeluoikeuden myöntämisen yhteydessä tiedekunta määrää mahdolliset täydentävät opinnot, vahvistaa tutkimustyön aiheen, nimeää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman. Tiedekunta lähettää tiedon päätöksestä hakijalle, ohjaajille, opintopalveluihin sekä ao. tohtoriohjelmalle. Opiskelupaikka otetaan vastaan Opintopolku-palvelussa seitsemän vuorokauden sisällä päätöksen lähettämisestä. Myös kielteisestä päätöksestä perusteluineen ilmoitetaan hakijalle, ohjaajalle ja tohtoriohjelmalle. Lisäksi hakijalle annetaan ohjeet muutoksenhakuun. 

Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelmassa hakijalla tulee olla nimettynä seurantaryhmä. ����ܰ����Գٲ������ä koostuu vähintään kahdesta asiantuntijasta, joiden tehtävänä on huolehtia väitöskirjaprojektin etenemisestä. ����ܰ����Գٲ������än jäsenillä tulee olla vähintään tohtorin tutkinto ja asiantuntemusta soveltuvalta tieteenalalta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenten tulee olla riittävän riippumattomia ohjaajasta (ei yhteisjulkaisuja tai yhteisiä projekteja lähivuosina), jotta he voivat antaa kriittisiä kommentteja projektista ja sen edistymisestä ja tukea ��ä����ö���쾱���Ჹ�ٳٰܳ쾱�Ჹ�� mahdollisissa ristiriitatilanteissa. Vähintään yhden jäsenen suositellaan olevan Itä-Suomen yliopiston ulkopuolelta. ����ܰ����Գٲ������än jäsenet voivat olla kotimaisista tai kansainvälisistä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, sairaaloista yms. Jos molemmat/kaikki jäsenet ovat Itä-Suomen yliopistosta, tulee yhden jäsenen olla eri laitokselta tai yksiköstä kuin hakija ja ohjaajat.

����ܰ����Գٲ������än tehtävänä on: 

• antaa palautetta tutkimustyön sekä jatko-opintojen edistymisestä  
• tukea valmistumista tavoiteajassa ja seurata, etteivät muut osoitetut työt hidasta tarpeettomasti väitöstyön edistymistä 
• antaa tukea väitöskirjatutkijan urasuunnitteluun ja varmistaa, että jatko-opintosuunnitelmassa on urasuunnitelmaa tukevia opintoja 
• auttaa selvittämään väitöskirjatutkijan ja ohjaajien välisiä ristiriitatilanteita 
• ottaa yhteyttä tohtoriohjelmaan, mikäli huomaa väitöskirjaprojektissa ongelmia, joita ei saada selvitettyä väitöskirjatutkijan, ohjaajien ja seurantaryhmän kesken 

Jatko-opiskeluoikeushakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma. Suunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa, ja ohjaajien sekä seurantaryhmän tulee hyväksyä suunnitelma. Tutkimussuunnitelma on laadittava niin, että se koskee koko väitöskirjatutkimusta. Tutkimussuunnitelma laaditaan yleensä englannin kielellä. Tutkimussuunnitelma koostuu kansilehdestä, jossa tulee olla ohjaajien ja ohjausryhmän jäsenten allekirjoitukset, sekä itse tutkimussuunnitelmasta, jonka maksimipituus on neljä sivua sisältäen viiteluettelon. 

Kansilehti: Sisältää hakijan tiedot, tutkimussuunnitelman otsikon sekä ohjaajien ja seurantaryhmän jäsenten tiedot ja allekirjoitukset. Suosittelemme käyttämään UEF Sign sähköistä allekirjoitusjärjestelmää.

Tutkimussuunnitelma: Tutkimussuunnitelman enimmäispituus on neljä sivua. Se voi sisältää esimerkiksi seuraavia tietoja:

1. Tutkimuksen nimi sekä tutkimustyön tekijän nimi ja osoitetiedot
2. Tutkimuksen tausta 
   • Esitetään lyhyt tiivistelmä tutkimuksen taustasta tarvittavine kirjallisuusviitteineen (ml. teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat)
   • Kuvataan aiheeseen liittyvää aikaisempaa tutkimusta.
   • Tuodaan esiin, mitä tutkittavasta asiasta ei vielä tiedetä ja selvitetään tutkimuksen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti.
3. Tutkimuksen tavoitteet 
   • Esitetään tutkimuksen hypoteesit.
   • Rajataan tutkimuksen tavoitteet ja tuodaan ne selkeästi esille.
4. Aineisto ja menetelmät 
   • Esitetään kuvaus käytettävistä tutkimusmenetelmistä ja aineistoista ja perustellaan valitut tutkimusmenetelmät.
   • Kuvataan aineiston hallintasuunnitelma (ml. aineiston käyttö myös tutkimuksen päätyttyä)
   • Tehdään työsuunnitelma ja suunnitelma tehtävistä osatöistä.
5. Aikataulusuunnitelma 
   • Kuvataan tutkimuksen osatöiden ja eri vaiheiden aikataulu.
6. Tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat 
   • Tuodaan esiin tutkimuksen eettiset näkökohdat (mm. tarvitaanko eettisten toimikuntien lausuntoja tai lakisääteisiä lupia tutkimuksen tekemiseksi, mahdolliset luvat liitteeksi)
7. Julkaisusuunnitelma 
   • Esitetään miten ja missä tutkimustulokset aiotaan julkaista ja/tai esittää.
8. Tutkimustulosten hyödyntäminen 
   • Arvio tutkimustulosten hyödyntämisestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä.
9. Kirjallisuusviitteet 
   • Luetellaan tutkimussuunnitelmassa esiintyvät alan keskeiset kirjallisuusviitteet.
10. Tutkimushankkeeseen osallistuvien henkilöiden ja yksiköiden nimet. Tutkimussuunnitelmassa tulee mainita myös ohjausryhmän jäsenet ja heidän roolinsa ja tutkimus/osaamisalueensa.  

Rahoitus tulee suunnitella yhdessä ohjaajien kanssa. Tutkimustyöhön on mahdollista saada rahoitusta erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoista, yliopiston palkallisista väitöskirjatutkijan paikoista tai tutkimusprojekteista. Lisätietoa eri rahoitusmahdollisuuksista .

Rahoitussuunnitelma on jatko-opiskeluoikeushakemuksen pakollinen osa ja se toimitetaan erillisenä liitteenä Opintopolussa. Rahoitussuunnitelman tulee sisältää alustava budjetti koko suunnitellun projektin ajaksi. Budjetissa eritellään projektin menot, kuten oma palkka/apuraha, tutkimuskulut (materiaalit, reagenssit, laitteet, lisenssit), matkat ja mahdolliset muut kustannukset sekä jokaisen menoerän rahoituslähde.